torstai 11. joulukuuta 2008

Valokuvatorstai: haaste 112


Valokuvatorstain 112. haaste – Kylväjä-blogin ensimmäinen – on tekstikatkelma Emma Nikulan romaanista Frida ja Frida:
"Toisinaan minä inhoan sanoja. Ne ovat valtavan henkisen jäävuoren huippuja ja nythän me kaikki jo tiedämme miten Titanicin kävi. Pikimusta kuilu avautuu sen välillä mitä on olemassa ja mitä sanat yrittävät kuvata. Kaikki ilmiöt yksinkertaistetaan, ne naulataan sanoilla kiinni ja niistä tulee mustavalkoisia, ehdottomia."
Vastaan haasteeseen kuvalla, jossa on paljon sanoja, eivät tosin mitenkään erityisen haavoittavia, mutta monelle käsittämättömiä.

9 kommenttia:

  1. Täytyy sanoa, että nämä sanat ovat kauniita - vaikken niiden merkitystä ymmärräkään:)

    VastaaPoista
  2. Sanattomaksi vetää kun ei ymmärrä.

    VastaaPoista
  3. Mitähän tähän nyt sanois..

    VastaaPoista
  4. Savis, sama täällä. Ei jummarra. Se on mongoliaa.
    Olli, en osaa vielä yhtään mongolian sanaa. Loota oli täynnä huovutettuja lampaita.

    VastaaPoista
  5. Ei aina oikein jaksa ymmärtää...kaunista on kuitenkin. :)

    http://jaakotar.vuodatus.net/

    VastaaPoista
  6. Tarjuska, en minäkään tuota ymmärrä, mutta mitä ilmeisimmin teksti on hyväntahtoista :)
    Pyytelin jo joltakulta kielitaitoiselta pintä tulkkaustakin.

    VastaaPoista
  7. Mongolialaista huovutettua lammasta? Niinkös siinä lukeekin :)päivänselvä juttu.

    VastaaPoista
  8. John, missä olet hankkinut noin ilmiömäisen kielitaidon!

    VastaaPoista

Arvostamme asiallisia kommentteja ja asiallista keskustelua.
Kommentit tulevat näkyviin tarkistuksen jälkeen :)