perjantai 30. lokakuuta 2009

Mongolia: Leiri vammaisille US Peace Corpsin kanssa

Kaikki alkoi jokunen vuosi sitten pizzasta. Tai siitä että sitä ei ollut. Sekä siitä että asuimme pienellä paikkakunnalla. Niinpä laitoin sanan kiertämään muiden kohtalotoverien keskuuteen. Minulla olisi juuri sopiva määrä juustoa isoa pellillistä varten. Viidakkopuhelin tuotti tulosta. Yhdeltä löytyi pari tomaattia, toiselta ketsuppia ja kolmannelta leivinpaperia. Neljäs oli juuri hakenut postinsa ja saanut Hollywoodin uusimman leffan DVD:llä. Ainekset täydelliseen iltaan alkoivat olla kasassa.

Näin vähitellen tutustuimme toisiimme – me aatteiltamme ja vaatteiltamme erilaiset ihmiset. He olivat nuoria vapaaehtoisia Yhdysvaltain hallituksen kehitysmaajoukko-ohjelmassa (US Peace Corps, tuttavallise

sti suomeksi Rauhankorput). Me olimme suomalaisia lähetystyöntekijöitä. Kaikkia yhdisti pizzan puute ja tarve tuulettaa ajatuksiaan aina silloin tällöin.


Ihmiset vaihtuivat, mutta perinne jatkui. Rauhankorppujen Zanetalla tuntui olevan tekemisen pulaa. Meillä taas pyöri joukko nuoria mukana vammaistoiminnassa. Olisi kiva pitää leiriä nuorten kanssa. Mutta meillä ei ollut tarpeeksi vetäjiä. Tästä alkoi syntyä tuttu yhdistelmä. Zaneta keräisi Peace Corps – kavereitaan, Päivi ja Erdenetsetseg hoitelisivat leiriläiset ja budjetin.

Rauhankorppujemme suunnitelmat vaikuttivat kunnianhimosilta: valmisteltiin ja käännettiin materiaalipaketti leiriläisiä varten. Aiheiksi valittiin ravitsemus, ensiapu ja perushygienia. Apuopettajat koulutetettiin vetämään pienryhmiä. Lisättiin vielä englannin tunteja, pelejä ja leikkejä, ruoan valmistamista sekä sosiaalisten taitojen vahvistamista.


Uskomatonta, mitä kaikkea kahdessa päivässä ehdimmekään, kun asiat oli valmisteltu hyvin. Leiristä jäi hyvä mieli ja innokkaiden nuorten ryhmä odottelee nyt seuraavaa kokoontumista. Useimmat haluavat oppia enemmän viittomakieltä, englantia, ruoanlaittoa ja ensiapua.


Huomasimme ruohonjuuritasolla tehneemme sen, mitä valtakunnan tasolla ajetaan. Kyseessä on kuulemamme mukaan transatlanttinen koherenssi. Nyt Yhdysvallat etsii taas yhteyttä muuhun maailmaan ja Suomessa on kehitysyhteistyöstä vastaava ministerimme tehnyt aloitteen yhteistyön tiivistämiseksi Yhdysvaltojen ja EU:n välillä. Koherenssi tarkoittaa sitä, että puheet ja teot menevät yhteen – me tulimme tietämättämme toteuttaneeksi päättäjiämme visiota omalta osaltamme. Myös Atlantin toisella puolella näyttäisi olevan tähän vetoa, koska myös Peace Corpsin maajohto kävi vieraillulla leirillä.


Kyseessä oli Arhangain vammaishankkeemme, leiri pidettiin syyskuussa. Kuvissa leiriläisiä ryhmäkyykyssä, kuuron miehen omakuva ja tietenkin yhteinen leirikuva.

tiistai 27. lokakuuta 2009

Euroopan kehitysyhteistyöpäivät Tukholmassa 22.-24.10.

Meitä oli Suomesta parisenkymmentä järjestöihmistä Kehys ry:n koordinoimalla matkalla, kohteena Euroopan kehitysyhteistyöpäivä, jotka tällä kertaa järjestettiin mukavan lähellä eli Tukholman messukeskuksessa.

Aloitimme tutustumalla toisiimme ja päivien teemoihin, kuten demokratiaan kehityksen edellytyksenä ja kansainvälisen kaupan vaikutukseen maailman vähäosaisimpiin. Kuvaan mahtuu vain osa hirmu mukavasta porukastamme. Keskusteluja ja ajatustenvaihtoa syntyi niin ettei siihen tämä matka riittänytkään.

Paikalla tuntuivat olevan myös alan huippunimet. Monista erinomaisista puheenvuoroista itselleni jäi parhaiten mieleen rauhannobelisti, professori Muhammad Yunuksen ajatukset. Hän korosti sitä, miten ruohonjuuritasolla ihmisten on saatava mahdollisuus ottaa vastuu omista asioistaan. Heitä voidaan myös rohkaista tähän, jolloin saadaan heidän omia aloitteitaan käyttöön. He ovat myös parhaita asiantuntijoita omassa ympäristössään. Toinen prof. Yunuksen ajatuksista koski asioiden tarkastelua täysin uudenlaisilta näkökulmilta. Hän korosti sitä, miten luovat ratkaisut vievät maailmaan eteenpäin. Kun olosuhteet muuttuvat, eivät vanhat rakenteet enää riitä.

Paljon oli verkottumista, ajatustenvaihtoa ja varmastikin jo kehitysyhteistyö tämän foorumin tarvitsee.

Niksi-Paavali torakkajahdissa

Torakat ja muut seuralaiset ovat väistämätön paha. Ei pidä paikkaansa! Vanha taattu, joskin työläs konsti on tyhjentää koko asunto, tukkia kaikki laatanreiät, tuuletusaukot ja harvat ovenvälit, myrkyttää kaikki ja tuoda myrkytetyt huonekalut takaisin. Tiivistykseen suosittelemme Scotchia – siis leveää läpinäkyvää teippiä - pieniin rakoihin ja hyttysverkkoa isoihin.

torstai 22. lokakuuta 2009

Valokuvatorstai: Tie ulos


Tämän viikon aihe Valokuvatorstaissa on Tie ulos. Se toi omaan mieleeni kaikenlaista. Elämän aikana on useammankin kerran joku sanonut: tuossa on ovi.

Ajattelin nyt kuitenkin unohtaa omat ikävät kokemukseni ja muistaa niitä lukuisia ihmisiä, jotka ovat uskonsa tähden joutuneet koko yhteisön ulkopuolelle ja rakkaimpiensa hylkäämäksi, ehkä hengenvaaraan. Moni salaa uskonsa ympäröivältä maailmalta yhteydestä ulos joutumisen pelossa tai henkensä menettämisen pelosta. Jos uskonnonvapaus kiinnostaa, kannattaa tilata vaikka blogi Forum 18.

Tähän katkelma Heprealaiskirjeestä vanhemman käännöksen mukaan:
12. Sentähden myös Jeesus, pyhittääkseen omalla verellänsä kansan, kärsi portin ulkopuolella.
13. Niin menkäämme siis hänen tykönsä "ulkopuolelle leirin", hänen pilkkaansa kantaen;
14. sillä ei meillä ole täällä pysyväistä kaupunkia, vaan tulevaista me etsimme.

12 Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella pyhittääkseen kansan omalla verellään. 13 Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään kantaen. 14 Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee.

tiistai 20. lokakuuta 2009

Pate ja vaaleanpunainen norsu

Paten kenttävuosina sattui toisinaan pieniä vahinkoja auton kanssa. Kerran olimme mutaisella viidakkotiellä, ja pysähdyimme tien varteen jaloittelemaan. Kuinka ollakaan, pusikosta lönkytteli esiin norsu. Se kulki suoraan autoamme kohti, emmekä ennättäneet sisään. Norsu jäi hölmistyneenä katsomaan autoa ja kokeili jalallaan konepeltiä. Sitten otus jatkoi matkaansa kuin ei mitään olisi tapahtunut. Patea jäi kuitenkin lommo tuulilasin alla risomaan ja niinpä hän kotiin tultuaan teki asianmukaisen vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle. Jonkin ajan kuluttua virkailija soitti ja alkoi selvittää, että vahinkoilmoitukset tulisi tehdä asiallisesti jos korvauksia aikoo saada: ”Seuraavaksi kai yritätte väittää, että norsu oli vaaleanpunainen ja että lehmätkin lentävät.”

Tästä loukkaantuneena Pate yritti selvittää, että norsu oli kyllä aivan tavallinen harmaa norsu ja että hän oli kyllä nähnyt lehmänkin lentävän, silloin kun viereisen kylän päällikkö oli saanut puhuttua lentokoneen viemään karjansa turvaan kuivuudelta, ja yksi lehmistä oli vauhkoontunut niin pahasti, että se piti työntää ovesta ulos kesken matkan ja oli mötkähtänyt maahan Paten bataattimaan laitaan.

Pate odottelee edelleen tililleen tulossa olevia pellinkorjauskorvauksia.

maanantai 19. lokakuuta 2009

Huomenna ainakin meillä osallistutaan maaotteluun

Reilun kaupan lähettiläs Wilson Kirwa luo maaotteluhenkeä:

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Kirkon perustehtävä on todistaa Kristuksesta

Arkkipiispa Jukka Paarma on julkaissut kirjoituksiaan ja puheitaan netissä jo pitkään. Tänään löysin mielenkiintoisessa paikassa pidetyn puheen: arkkipiispa kävi viime keväänä Japanin-matkallaan Aotanin teologisessa seminaarissa ja piti siellä lähetystyötä käsittelevän puheen.
Linkki puheeseen on täällä.

perjantai 16. lokakuuta 2009

Kampanjaterveiset

Hei! Terveisemme täältä Odessasta, jossa takana on kaksiviikkoinen evankeliointikampanja. Kahden viikon ajan olin mukana Jews for Jesus -järjestön järjestämässä kampanjassa. Kaupungin keskustassa, rautatieasemalla, toreilla ja suurten oppilaitosten lähellä oli paikkoja, joissa jaoimme evankelioivia lehtisiä ja keskustelimme pysähtyvien kanssa. Aamupäivän jälkeen kokoonnuimme aina yhteen keskustan seurakuntaan lounastauon ja rukouksen merkeissä ja iltapäiväksi sitten hajaannuimme kukin omalle paikallemme. Kahden viikon aikana vaihtelimme paikkoja. Kampanjan aikana jaoimme useita erilaisia traktaatteja mm. juutalaiseen uuteen vuoteen ja suureen sovintopäivään liittyviä. Yksi traktaatti oli myös presidentinvaaleihin liittyvä. Paras toivo ei löydy kuitenkaan kenestäkään ihmisestä vaan Jumalasta!

Kampanjan aikana tapasin mm. yliopiston professorin, nuoren juutalaismiehen ja hänen tyttöystävänsä ja Murmanskista kotoisin olevan nuoren miehen, joka oli istunut vankilassa sekä ilman omaa kotia olevan aiemmin parturina työskennelleen juutalaismiehen. Yllättäen tapasin myös suomalaisen 5kk reppumatkalla olleen nuoren, joka tarvitsi apua. Heidän puolestaan pyytäisin esirukousta. Kampanja päättyi juhlasapatti-tilaisuuteen. Kiitos muistamisesta evankeliointikampanjan aikana! Toki työ jatkuu kampanjan jälkeenkin.

Esirukouspyyntö nuoren naisen puolesta

Nuori nainen on ollut sairaalassa viikon. Ensin hän sai äkillisen sairauskohtauksen. Nyt on tila alkanut uudelleen mennä huonompaan suuntaan. Hän pyytää Kylväjä-blogin lukijoilta esirukousta.

torstai 15. lokakuuta 2009

Valokuvatorstai: Rakkaus


Tämän viikon inspissana on Rakkaus.
Vastauksia olisi monta. Hyviä. Tässä yksi.

Ja terästykseksi vielä Raamatusta katkelma:

6 Paina minut sinetiksi sydäntäsi vasten,
pane sinetiksi ranteesi nauhaan.
Rakkaus on väkevä kuin kuolema,
kiivas ja kyltymätön kuin tuonela.
Sen hehku on tulen hehkua,
sen liekki on Herran liekki.
7 Suuret vedet eivät voi sitä sammuttaa, virran tulva ei vie sitä mukanaan. Jos joku tarjoaisi talot ja tavarat rakkauden hinnaksi, hän saisi vain toisten pilkan.

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Raamattuopistolla avoimet ovet

Suomen Raamattuopiston ja Diakonia-ammattikorkeakoulun käyttöön Kauniaisten keskustaan valmistui syksyn alussa uusi tuhannen neliön lisärakennus.

Diakonia-ammattikorkeakoulun Kauniaisten toimipaikassa kouluttautuu tänä syksynä ennätysmäärä opiskelijoita. Uusissa luokka- ja opetustiloissa opiskelee 156 nuorisotyön ammattilaisiksi valmistuvaa opiskelijaa. Uuden vuosikurssin aloitti syyskuussa 40 opiskelijaa. Kauniaisten toimipaikka on Suomen suurin kirkon nuorisotyönohjaajia kouluttava oppilaitos. Rouva Tellervo Koivisto kunniavieraana 1. marraskuuta Suomen Raamattuopiston ja Diakonia-ammattikorkeakoulun uudisrakennuksen siunaa käyttöön Espoon piispa Mikko Heikka sunnuntaina 1.11. järjestettävässä ”Rakennamme tulevaisuutta” -juhlassa. Tapahtuma alkaa kello 11.00 järjestettävällä juhlajumalanpalveluksella ja jatkuu kiitosjuhlalla kello 13.30. Juhlapuheen pitää Diakonia-ammattikorkeakoulujen vararehtori Pirjo Hakala. Kunniavieraana tapahtumaan saapuu rakennushankkeen suojelija rouva Tellervo Koivisto. Yleisöllä on tilausiiteen vapaa pääsy. Lisätietoja rakennushankkeesta: www.rakennammetulevaisuutta.fi

tiistai 13. lokakuuta 2009

Pate valitsee lähetyskurssilaisia


Meiltä kysytään usein lähetystyöntekijältä vaadittavia ominaisuuksia. Tämän kysymysryppään on seuraava kysyjä tiivistänyt lyhyesti ja ytimekkäästi: ”Olen kuullut, että lähetystyöhön lähtevän tulee olla supermies tai –nainen. Pitääkö tämä paikkansa?

Vastaamme: Tämä kysymys osoittautui sikäli visaiseksi, että Pate päätti tehdä gallupin Kylväjän toimiston aamukahvipöydässä. Tämä olikin oikea toimenpide, sillä vastaus oli yksimielinen: Ehdottomasti pitää paikkansa.

Jatkokysymys: Osaisitteko neuvoa, antaisiko jakso Superman 1,2 vai 3 realistisimman kuvan tulevista tehtävistä?

Vastaamme: Joidenkin mielestä Spiderman-sarjat kuvaavat muutosta pelokkaasta mattimeikäläisestä yliluonnollisia kykyjä omaavaksi lähetyssaarnaajaksi paremmin.

maanantai 12. lokakuuta 2009

Naogaon taisi säästyä tulvalta

Eilen tuli tekstari Banglamaasta. Siinä kerrottiin, että joen pinta nousee uhkaavasti.
Tänään tuli helpottunut viesti: joen pinta on alkanut laskea.

torstai 8. lokakuuta 2009

Valokuvatorstai: Virta


Valokuvatorstain tämän päivän haastesana on virta.
Itselleni se tuo muistoihin Jamunan, Brahmabutran, joka on mahtavin virta, minkä itse olen nähnyt. Ja kummallisin.

Junalla Jamunan ylittäminen kesti kauan. Näkymä junan ikkunasta on hämmentävä. Bangladeshin upein rakennelma, Jamunan yli johtava silta, kerää hiekkaa. Joen pohja tulee lähelle pintaa. Virta levenee. Jos ja kun tulvat jälleen syökäsähtävät, pyyhkiytyy vesijättömaalle rakennettujen kylien nauha virran mukana veteen hyvin nopeasti. (Tästä linkistä löytyy Jamunan viiden vuoden takaisen tuhotulvan kuvausta.)

tiistai 6. lokakuuta 2009

Niksi-Pate kertoo miten talvesta selvitään

Patterit lirisee ja lorisee somasti... alkoi lämmityskausi lokakuun ekana päivänä. Keittiön ja vessan kuumaa vettä säännöstellään ja lämmintä tulee vain puoli päivää viikossa. Olisi kuumalle vedelle käyttöä muulloinkin. Mikä avuksi?

Kurkista kyläreissulla naapurisi verhon taakse. Jos lämpöpatteriin on asennettu vesihana, homma on selvä. Mene lähimpään LVI-kauppaan, pyydä tiskin alta SITÄ hanaa ja kysy kuka olisi hyvä asentaja. Asenna hana lämpöpatterin alareunassa olevan mutterin paikalle ja voilá, sinulla on kuumaa vettä koko lämmityskaudeksi. Huom! Asennus on tehtävä kesäaikaan kun patterit ovat tyhjiä. Huom! Huom! Kovilla pakkasilla vettä ei kannata ottaa, muuten tulee kylmä, vaikka lämmitysfirma olisi saanut velkansa maksettua. Huom! Huom! Huom! Peitä hana verholla. Jos tarkastaja tulee, kerro edellisen asukkaan asentaneen hanan.

torstai 1. lokakuuta 2009

Valokuvatorstai: Kosto


Tänään Valokuvatorstain aiheeksi on annettu Kosto.

Ensimmäinen Raamatun paikka, mikä mieleeni tulee, suorastaan automaattisesti, on Ensimmäisestä Pietarin kirjeestä, edellisen käännöksen mukaan (siinä on tuo sana kosto): 9. Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte. (Linkki uuteen käännökseen tässä.)

Joskus aivan tavallisellekin ihmiselle käy niin, että hänen mainettaan töhritään, että hänestä puhutaan pahaa, että joku herjaa häntä. Kovimman asteen kilvoittelua kysytään, kun itse joudun pahan kohteeksi. Otanko mustaa väriä ja spayaan takaisin? Seisonko tyynesti paikoillani ja annan tulla? Mikä on Raamatun opetuksen mukaista?
On ehkä muitakin tapoja kuin kosto tai alistuminen. Kristillisen toiminnan perustalla on joka tapauksessa nähdäkseni tietoisuus siitä, että Jumala näkee aivan kaiken.