keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Keskustelu on taitolaji. Siinä kilvoitelkaamme

Voi voi. Se käy niin kepeästi:
Yksi kirjoittaa aiheesta, joka on toiselle pyhä, sanoo ikävään sävyyn. Usein se, joka kirjoittaa, tekee tuon nimellään. Joku enemmän tai vähemmän anonyymi kommentoi kirjoitusta eikä malta olla heittämättä sekaan kipeää tekevää piikkiä. Näin se lähtee.
Minusta on tärkeää, että henkilöön ja hänen ajatteluunsa tai toimintaansa kohdistetut kommentit esitetään aina sillä tavoin, että myös kommentoija on tunnistettavissa. Netin keskustelupalstojen heikko taso johtuu suurelta osin siitä, että niissä nimettömät tai tekaistuin nimin esiintyvät ihmiset voivat käyttäytyä loukkaavasti anonymiteetin suojasta.
Tämä entry pongahti siitä, että itse huolestuin keskustelusta, johon tänään osallistuin. Itse en sanonut mitään, mitä en muutoinkin sanoisi, mutta on vaikea ennakoida, millaiseksi jokin keskustelu kehittyy.

Kylväjä-blogissa on mahdollisuus anonyymiin kommentointiin. Kenenkään henkilöön kohdistuvia pahansuopia anonyymejä tai nikillä tehtyjä kommentteja ei täällä julkaista :)

tiistai 28. joulukuuta 2010

On viattomien lasten päivä, ystävät

Tunnelmat vaihtuvat nopeasti: Betlehemin talli, enkelten ylistys ja idän viisaiden lahjat ovat vaihtuneet isoon itkuun ja epätoivoon. Viattomien lasten päivänä toteutui Betlehemin lastenmurhassa se, mitä Vanhan testamentin profeetta Jeremia oli ennustanutNäin sanoo Herra: -- Kuulkaa! Ramasta kuuluu huuto, katkera itku ja valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä lohdutuksesta huoli, sillä heitä ei enää ole.
Kuvalinkki nykypäivän kamaluuksiin.








Kuvalinkki.
Gustav Dorén kuvitusta Raamattuun. Betlehemin lastenmurha.




























Viattomien lasten päivän rukoushetki.

torstai 23. joulukuuta 2010

tiistai 21. joulukuuta 2010

Simo Repo yllätti positiivisesti

Tänään oli päiväkahvi mennä väärään kurkkuun työpaikalla, kun luin viimeviikkoista Kotimaata huvikseni uudelleen.
Juttu oli pienenpieni uutinen kirkon jostain kirkon vihapuheseminaarista ja siinä referoitiin Espoon seurakuntayhtymän viestintäpäällikkö Simo Revon puhetta muutamin linjauksin. Jutusta pääsin siihen käsitykseen, että vihapuhetta pitävät puhujan mukaan kirkossa herätysliikkeet.
Entisenä toimittajana olen oppinut, että asioita pitää tarkistaa, tarkistaa ja tarkistaa.
Nyt olen vasta tarkistanut kertaalleen: Menin Kotimaa-lehden verkkosivulle nähdäkseni, mitä siellä asiasta kerrotaan. Vaan sielläpä asia kääntyikin aivan päälaelleen: viestintäpäällikkö Repo sanoikin esityksessään, että liberaalit ja fundamentalistit ovat kirkon syntipukkeja eivätkä Eivät ongelmia aiheuta liberaalit eivätkä fundamentalistit...vaan
"Syntipukki on oivallinen väline. Kun sen selkään kaataa kaiken lian, voi itse vaeltaa putipuhtaana ja viattomana. Toisen mustamaalaus korostaa omaa hyvyyttäni. Itsepetostahan se tietysti on. Ei toisen – aiheellinenkaan – haukkuminen tee minusta yhtään sen parempaa. Eivät kirkon ongelmia aiheuta sen enempää liberaalit kuin fundamentalistitkaan. Ne ongelmat ovat ehkä juuri niissä peloissa, jotka aiheuttavat sen, etten itse omalla nimelläni uskalla ottaa asioita niiden oikeilla nimillä esiin."
Siinäpä se, kirkossa on vielä pitkä tie kuljettavana, jos mieli keskustella. Nimettömänä puskasta pilkkaaminen ei vaikuta oikein kristilliseltä. Itse olen sortunut siihen muistaakseni kerran ja se jäi kaivelemaan mieltäni. Aikaa tuosta on kymmenisen vuotta. Siitä lähtien olen esiintynyt nimelläni. Sellainen saattaa altistaa  mielipiteen ilmaisijan vihapuheelle. Vihapuheen kohteeksi joutumisesta itselläni on ajalta lääketieteen toimittajana rankka kokemusprosessi ravitsemusaktivistien maalitauluna. Vaikkei ollut kivaa missään mielessä joutua vihakirjoittelun kohteeksi, yksisilmäiseksi, vääristelijäksi, tyhmäksi, puolueelliseksi ynnä muuksi leimatuksi, oli mielenkiintoista katsella, miten aktivistit toimivat. He olivat korkeakoulututkinnon suorittaneita, monet it-alalla, he tunsivat tietotekniikan suomat vaikutuskanavat ja samalla häirintäjärjestelmät sekä nopean verkostoviestinnän lait (silloin ei vielä voinut sirkuttaa eikä Facebook ollut nykyisessä suosiossaan).
Sana ei-toivottua uutissisältöä blogissaan julkaisevasta toimittajasta levisi nopeasti. Käsittääkseni se, mikä antoi viestille siivet, oli pelkoa siitä, että joku toimittaja levittää netissä tietoa, joka on ristiriidassa kyseisen ryhmän oppien kanssa. Minusta kanneltiin saman tien toimeksiantajilleni (blogikirjoittelua tein omaan laskuuni, en toimeksiannosta) ja päiväni täytettiin yhteydenotoilla niin, että rankka freetyö häiriintyi, myös yhteystietojani levitettiin. Luulen, että tällaista vihapuhetta ei vielä paljoakaan ole kirkon sisällä, onneksi, mutta se on koska vain mahdollista.
On tärkeää selvittää itselleen ennen nettisisältöjen tuottamista, millaisella identiteetillä siellä aikoo olla. Ja siitä on syytä pitää johdonmukaisesti kiinni. Itse en pilkkaa ketään, en edes peitellysti, vaikka sanan ammattilaisena se kävisi joskus keveästi. Tämä jo siksikin, että ihmisen pilkkaaminen ei ole kristillisen etiikan mukaista. Sanottu sana, ammuttu nuoli. Milläs saat sen takaisin? Et millään, vaikka huomenna jo katuisit. Tämä ei kuitenkaan estä minua kirjoittamasta omaa kantaani selvästi ja kärkevästikin, jos katson tarpeelliseksi.

Verkkoesseessä julkaistu Simo Revon koko esitelmä on mielestäni lähes kauttaaltaan mielenkiintoinen  tapauskertomus ja sopivan analyyttinen. Yksi arka kohta siinä kuitenkin on, ja se on paha: Repo näkee käsittääkseni kirkolliset järjestöt viholliskuvien rakentajina. No, Kotimaan lyhyt uutinen oli huonosti kirjoitettu eikä tehnyt oikeutta esitykselle, mutta ei siis savua ilman tulta. On syytä muistaa, että myös kirkon valtaapitävissä on niitä, jotka hoitavat ja vaalivat viholliskuvia, kuten on kirkon järjestökentässä monenlaista puhetta. Ja itse asiassa toisessa kohdin puheessaan Repo nostaakin tämän ongelman esille.

Kahvirauhaa toivoisin kuitenkin: Kylväjä ainakaan ei lietso viholliskuvia kirkossa eikä kirkosta käsin, vaikka lyhyessä uutisessa varmaankin lukijan mielikuvissa pääsimme Herättäjä-yhdistyksen, rukoilevaisjärjestöjen, Evankeliumiyhdistyksen ja Rauhanyhdistyksen kanssa samaan nippuun... Vai miten sitä oli tarkoitus ymmärtää, Kotimaa?
Ja täällä koko Simo Revon erinomainen vihapuhe-esitelmä Verkkoesseessa.

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Jouluevankeliumia nettisukupolven kielellä, olkaa hyvät

Ilta-Sanomat kerää allekirjoituksia JOULUN PUOLESTA. Käykää ihmeessä allekirjoittamassa


Olen ihmetellytkin, missä suuren enemmistön mielipide viipyilee.

 Ilta-Sanomat kerää nyt vetoomusta joulun perinteiden puolesta. Vetoomuksen saa aikanaan  opetusministeri Henna Virkkunen.
Vetoomuksessa toivotaan suvaitsemaan vanhan ajan jouluperinteitä, kuten jouluevankeliumia ja Enkeli taivaan -virttä joulujuhlissa.

Opetusministöriöstä on kuulunut kannanottoja, jotka ovat neuvoneet päiväkoteja ja kouluja poistamaan uskontoon viittaava joulujuhlista.
Itse ihmettelen kauheasti, miksi mitään joulujuhlia ylipäätään järjestetään, jos Jeesuksen syntymästä ei saa mainita mitenkään.

Itse kävin allekirjoittamassa paperin. Suosittelen lämpöisesti.
Ilta-Sanomien aihetta koskeva uutinen täällä.

lauantai 18. joulukuuta 2010

Väärä viitenumero Mongolia-kalenterissa :(

Kylväjän vuoden 2011 Mongolia-kalenterissa olevan pankkisiirron viitenumero 90111 ei toimi. 
Oikea viitenumero on 90117. Pyydämme teitä maksamaan joko ilman viitenumeroa tai käyttämään taloussivujen viitenumerolaskuria, kunnes ongelma saadaan ratkaistuksi maanantain kuluessa.

Elämää Burjatian maaseudulla

Kylväjä toimii Itä-Siperian Burjatiassa Inkerin kirkon yhteydessä. Länsi-Burjatian maaseudulla evankelioimistyötä tekee katekeetta Sergei Shilovski, joka on myös innokas valokuvaaja. Sergeiltä löytyy paljon hienoja kuvia Burjatian maaseudulta. Tässä linkki Sergein kuviin Facebookissa.

torstai 16. joulukuuta 2010

Valokuvatorstai: Mielenrauha

Tämän joulunalusjan viimeinen valokuvatorstain haastesana on mielenrauha.
Itse vastaan siihen Helsingin Mikael Agricolan kirkosta ottamallani kuvalla.

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Joululahjaksi hyvää mieltä ja antamisen iloa

Kylväjän joulukeräys. Levitä hyvää mieltä, anna joululahja lähetystyölle!



Tarkemmin Kylväjän sivuilta.

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Kierrätysseimi

Aattoa odotellessa on mukava lasten kanssa väkertää joulukoristeita. Tässä ohjeet helppoon seimiasetelmaan, joka syntyy nopeasti ja edullisesti kierrätysmateriaalista.

Talli - puolikas pizzalaatikko

Tähti - pizzalaatikon sisällä ollut folio: runttaa löysästi palloksi, litistä ja muotoile sakarat esim. piparimuottia apuna käyttäen, painele tiiviiksi, työnnä yksi sakara laatikon reikään

Seimi - vessapaperirulla: leikkaa kahtia, liimaa puolikkaat Erikeeperillä vastakkain tai leikkaa toisesta puolikkaasta sopivanlevyiset kaaret jaloiksi

Oljet - käytettyjä (tai käyttämättömiä) tulitikkuja

Jeesus-vauva - hotellishampoopullo tms. pieni pullo, vessapaperia, pumpulia, sukkahousua: liimaa pumpulia korkin päälle ja ympärille pään muotoon, pingota päälle sukkahousua, työnnä sukkahousun reunat pullon sisään ja väännä korkki paikoilleen, piirrä tussilla kasvot; liimaa pullon ympärille valkoista vessapaperia kapaloksi

Maria - pullea suihkusaippuapullo, lahjapaperia, pumpulia, sukkahousua: liimaa lahjapaperia pullon ympärille vaatteeksi; valmista pää, kuten Jeesus-vauvalle; leikkaa koristereunasaksilla tai askartelusaksilla huivi erivärisestä lahjapaperista, asettele ja liimaa

Joosef - korkeampi suihkusaippuapullo, lahjapaperia, pumpulia, sukkahousua: valmistetaan kuten Maria

Enkeli - Fairy-pullo, leivinpaperia, valkoista pakettinarua, pumpulia, sukkahousua, kertakäyttöinen pyöreä salaattirasia, foliota, kuusenkoristenauhaa: liimaa leivinpaperia pullon päälle vaatteeksi, kiedo pakettinarua vyötärölle; valmista pää, kuten edellä; leikkaa salaattirasia kahtia, päällystä foliolla ja liimaa selkään; viimeistele kuusenkoristenauhalla

Kolme lammasta - vessapaperirulla, pumpulia, valkoista kartonkia: leikkaa rulla askarteluveitsellä leikkuulaudan päällä (tai terävillä saksilla) kolmeen osaan, liimaa turkiksi pumpulia ja tee valkoisesta kartongista lampaille päät

Lisäideoita: Hahmoille ei ole pakko piirtää kasvoja. Lisää hahmoja - paimenia, itämaantietäjiä ja enkeleitä - voi tehdä samaan tapaan. Hahmoille voi lisätä hihoja ja käsiä, esim. kääriä sukkahousua pumpulipuikon ympärille. Sauvoja voi tehdä grillitikuista tai kertakäyttöisistä syömäpuikoista. Enkelin siivet voi tehdä myös valkoisesta elintarvikestyrox-alustasta, jollaiselle kaupassa saatetaan pakata valmiiksi esim. hedelmiä tai vihanneksia. Pizzalaatikkotallia voi myös jalostaa maalaamalla sen sisustaa ja vaikkapa eläimiä karsinoihin guassiväreillä tai muilla peittävillä väreillä.

Hauskoja askarteluhetkiä!

Terveisin Marja, Sade ja Linnea Odessasta

Hanukkaterveisiä Odessasta!




Kaikkialla maailmassa juutalaiset juhlivat hanukkaa, valon juhlaa. Tänä vuonna hanukka ajoittui kalenterissamme jo joulukuun alkupuolelle. Viikon viikon aikana jaoimme Jews for Jesus -lähetyksen kanssa hanukka-aiheisia evankelioivia lehtisiä eri puolilla kaupunkia. Raamatunkohdiksi oli valittu Joh. 1:9: "Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan." ja Joh. 8:12: "Jeesus puhui taas kansalle ja sanoi: Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo."
Sää vaihteli viikon aikana lämpöisestä nollakeliin ja pieneen lumisateeseen. Jotkut kiireisistä kulkijoista pysähtyivät myös keskustelemaan. Hanukkajuhlaan tulikin useita uusia kuulijoita. Lauloimme yhdessä juutalaisia ja messiaanisia lauluja ja kuuntelimme hanukkasaarnan. Rukousaiheena on hanukkajuhlaan tulleet uudet kuulijat ja viikon aikana yhteystietonsa antaneet ja käynnit heidän luonaan.

Jumalan siunausta!
Kylväjän lähetit Risto&Marja ja tytöt

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Evankeliumi etenee Burjatiassa


Tiistaina saatiin viettää iloista juhlaa, kun Burjatian Tunkan alueella konfirmoitiin paikallisen luterilaisen seurakunnan jäseniksi kaksi uutta ja kastettiin yksi uusi nuori jäsen. Näin paikkakunnalla vuosi sitten alkanut Inkerin ev. lut. kirkon seurakunta vahvistui. Kasteen toimitti Ulan Uden ev. lut. seurakunnan paimen, diakoni Vladimir Nikiforov. Kylväjä tukee Itä-Siperian Burjatiassa Inkerin kirkkoa ja sen seurakuntien toimintaa. Ohessa Tunkan alueen seurakunnan vetäjän, katekeetta Sergei Shilovskin kuva iloisesta kastejuhlasta.

torstai 2. joulukuuta 2010

Suomalaisaloitteesta vihkolahjoitus 1.luokkalaisille


Suomen Mongolian kunniakonsulin ja yrittäjän Henrik Jankesin aloitteesta ja koordinoimana Mongoliassa toimivat yritykset ja yhdistykset hankkivat vihkot kaikille Mongoliassa syksyllä koulunsa aloittaneille 1.luokkalaisille.
Kylväjänkin Mongolian edustusto (FLOM in Mongolia) oli omalta pieneltä osalta mukana tässä hankkeessa. Ohessa kuva lahjoitetusta vihkosta.

Suomalaisryhmän lahja naisille


Viime kesäkuussa Mongoliassa vieraili Kylväjän ja Suomen Raamattuopiston matkaryhmä, joka halusi auttaa Kylväjän tekemään naistyötä keräämällä kolehdin keskuudestaan. Tällä kolehdilla saatiin hankittua neljä ompelukonetta, jotka annettiin vähäosaisten koulutushankkeeseen osallistuneeelle neljälle naiselle. Lahjoitus tapahtui koulutushankkeen päätösjuhlassa.