perjantai 25. helmikuuta 2011

Verovähennysoikeus innostaisi kehitysyhteistyön rahoittamiseen

Vaalien alla keskustelu kehitysyhteistyöstä, sen tasosta ja sisällöistä on vilkastunut. Plan Suomi, Suomen World Vision ja ulkoasiainministeriö järjestivät torstaina 24.2. paneelikeskustelun, jossa pääpuolueiden edustajat pohtivat kehityspolitiikkaa ja tuoretta tutkimusta suomalaisten suhtautumisesta kehitysyhteistyöhön. Mukana olivat Pertti Salolainen (Kok.), Kimmo Tiilikainen (Kesk.), Christina Gestrin (RKP), Zahra Abdulla (Vihr.), Jesca Muyingo (SDP), Heikki Patomäki (Vas.), Markku Vuorinen (KD) ja Simon Elo (PS). Erityisesti keskustelijoita puhutti, pitäisikö kehitysyhteistyön tukijoille myöntää verovähennysoikeus.

Tässä tiedotustilaisuuden lehdistötiedotteesta:
Tuore tutkimus osoittaa, että jopa 43 prosenttia suomalaisista arvioi, että lisäisi joko ehdottomasti tai todennäköisesti rahan antamista kehitysyhteistyöhön, mikäli avustaminen olisi verovähennyskelpoista.  Verovähennys toisi lisää auttajia myös niistä ryhmistä, jotka jo nyt avustavat kehitysyhteistyötä esimerkiksi kummitoiminnalla.  Taloustutkimuksen toteuttamaan Omnibus-tutkimukseen haastateltiin yli tuhatta 15–79-vuotiasta suomalaista 86 paikkakunnalta. Tutkimuksen teettivät ulkoministeriö, Plan Suomi ja Suomen World Vision.
Puolueiden edustajien näkemykset verovähennysoikeudesta jakaantuivat. Etenkin hallituspuolueiden edustajat näkivät suurimmiksi esteiksi tiukan taloustilanteen ja sen, että jos yksi yleishyödyllinen taho saisi verovähennysoikeuden, sitä vaatisivat muutkin. Plan ja World Vision korostivat, että kyse on ennen kaikkea arvovalinnoista: verovähennysoikeus kehitysyhteistyön tukijoille olisi valtion myönteinen kannanotto ja lisäisi kansalaisjärjestöjen mahdollisuutta edistää Suomen kehityspoliittisia päämääriä. Se olisi myös vastaus kansalaisten selkeään toiveeseen.
Keskustelijat pohtivat myös kehitysyhteistyön määrärahojen nostamista 0,7 % valtion budjetista. Perussuomalaisten edustajaa lukuun ottamatta kaikki panelistit tukevat voimakkaasti määrärahojen nostamista. Niiden korottaminen 0,7 %:iin on ollut kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen tavoitteena jo useana vaalikautena.
Tutkimus osoittaa myös, että yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on kuullut kummitoiminnasta ja 85 prosenttia haastatelluista pitää sitä hyvänä tapana tukea kehitysmaiden lapsia.  Tärkeimpänä vastaajat pitävät lasten ja nuorten koulutuksen tukemista, toisena lasten terveyttä ja kolmantena tyttöjen ja naisten aseman edistämistä.
”Tehokkaaksi koettuja auttamisen tapoja ovat rahan antaminen erilaisiin keräyksiin, vapaaehtoistyöhön osallistuminen ja kummiksi ryhtyminen. Kummilapsitoiminta antaa kasvot kehitysyhteistyölle ja tuo paljon iloa”, sanoi ulkoministeriön lähetysneuvos Marjatta Laires.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Arvostamme asiallisia kommentteja ja asiallista keskustelua.
Kommentit tulevat näkyviin tarkistuksen jälkeen :)