perjantai 30. syyskuuta 2011

Raamattukoulun lähiopetusviikko Mongoliassa


Pohjois-Mongolian Darhanissa on vuoden verran toiminut luterilainen raamattukoulu, jossa koulutetaan vastuunkantajia uusiin seurakuntiin.
Raamattukoulu toimii moduliperiaatteella. Opiskelijat kokoontuvat vuosittain neljä kertaa lähiopetusjaksoihin (1-2 viikkoa) ja sitten he tekevät kotiseuduillaan oppimistehtäviä. Viime viikolla oli jälleen raamattukoulun lähiopetusjakso.
Kurssilla oli tällä kertaa mukana kuusi opiskelijaa Kylväjän Mongolian yhteistyöseurakunnista. Ohessa Jorma Rissasen kuva raamattukoulun tunnilta.

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Mitä tykkäätte dynaamisesta ulkoasusta?

Blogin ulkoasu on ainakin tilapäisesti muuttunut radikaalisti. Hyvä vai huono? Kertokaa mielipiteenne, kiitos.

tiistai 27. syyskuuta 2011

Sadonkorjuujuhlan satoa Burjatiassa


Ulan-Uden seurakunnassa vietettiin sunnuntaina 25.9. sadonkorjuujuhlaa. Perunat on nostettu maasta, tomaatit ja kurkut säilötty. Nyt voidaan rauhassa valmistautua talven tuloon. Kiitos Taivaan Isälle lahjoista ja maan antimista.

Seurakunta sai kerätä kypsää viljaa myös Taivaan aittoihin. Samana päivänä kastettiin neljä aikuista ja kaksi lasta ja yksi aikuinen konfirmoitiin. Sato on kypsynyt, on korjuun aika. Mutta vielä saamme kylvää uuttakin siementä. Kaksikielinen Vähä-katekismus on menossa painoon. Sen kautta on helppo oppia uskon perusteita ja yhtyä seurakunnan kanssa apostoliseen uskontunnustukseen. Erityisen tärkeä se on uusien sukupolvien kasvattamisessa kristilliseen elämäntapaan.

Juhlan kunniaksi seurakunnassa pidettiin pieni sadonkorjuukilpailu. Ensimmäinen palkinto meni Lenalle, joka oli askarrellut vesimelonista ja viinirypäleistä riikinkukon. Toisen palkinnon sai Marina kurpitsalla, jonka sisällä oli kanavihannesmuhennosta. Kolmannen sijan sai Anitan leipoma mustikkapiirakka.
AL, Ulan Ude

maanantai 26. syyskuuta 2011

Podcastina kielen opiskelua, ystävät

http://learn-japanese.podomatic.com/entry/2008-03-23T18_24_51-07_00

Japania, esimerkiksi.

Nyt justiinsa :)

Tutkimusmatkailija Ramstedtin jalanjäljissä Mongolian aroilla

Tutkimusmatkailijat: G. J. Ramstedt
YLE TV1 Maanantai 26.9. klo 15:55
Tutkimusmatkailija G. J. Ramstedt (1873-1950) oli kielinero, runoilija ja diplomaatti, joka vaatimattomana sopeutui aron kansojen elämään. Mongolia oli yksi hänen suurista seikkailuistaan.
Kesto: 30 minuuttia

Siis kohta tulee TV1:sta ohjelmaa tutkimusmatkailija Ramstedtista. Varmaan ohjelma tulee myös Areenalle :)


Wikipedia-artikkeli Ramstedtista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Ramstedt

Edit. klo 20. Eipä tainnu tulla Areenaan, valitettavasti.

maanantai 19. syyskuuta 2011

Dhakassa maanjäristys aiheutti paniikkia, Naogaonissa selvittiin pelästyksellä

Sunnuntai-iltana paikallista aikaa Bangladeshia ravisteli maanjäritys, jonka keskus oli Intian puolella. Tämä liki 7 magnitudin järistys tuntui kaikkialla Bangladeshissa. Järistys oli voimakas ja se aiheutti paniikin maan pääkaupungissa Dhakassa, jossa on maailman tiheimmin asuttuja kortteleita. Dhakan keskustassa on korkeita rakennuksia ja maanjäristys huojutti niitä.
Raporttia aiheesta voi lukea paikallisesta The Daily Star -lehdestä.
Kylväjän kehitysyhteistyön keskuksessa Naogaonissa järistys tuntui voimakkaasti; siellä ei asukkaiden onneksi ole korkeita rakennuksia. Tällä hetkellä maassa olevat suomalaiset työntekijämme istuivat samalla sohvalla kyläpaikassa sunnuntai-iltana, kun sohva lähti liikkeelle. Hetken kesti, että he etsivät pöydän alta suojaa. Järinän loputtua suomalaiset hakeutuivat paikallisten tavoin rakennuksesta ulos.
Paikallinen yhteistyöjärjestömme johtaja Soren kertoo, että järistys pelästytti asukkaat myös Naogaonin alueella, mutta että pahoilta vahingoilta vältyttiin.

torstai 15. syyskuuta 2011

Valokuvatorstai: Laulan vaikka sataa...

Valokuvatorstain tämän viikon haaste on äänite Mauri Antero Nummisen laulamasta biisistä Laulan vaikka sataa.

Muistuipa mieleeni vuodentakainen matka Kaukasukselle.
Korkealla, sadepilvien tasalla, tien reunaa ratsasti joukko paikallisia. Lähellä autoamme he nauraen kannustivat hevosensa huimaan vauhtiin. Iloinen tulvahdus vuoristolaiselämää kosketti, vaikka vastaantulijat jäivät tuntemattomiksi.

tiistai 13. syyskuuta 2011

Juhlapostaus ja arvonta

Tämä on Kylväjä-blogin 601. postaus.
Kiitos jokaiselle, joka on täällä käynyt. Kovasti mielellämme toivotamme kaikki tervetulleiksi myös kommentoimaan.
Tähän postaukseen kommentoineiden kesken arvomme Pala Maailmalta -verkkokaupan valikoimasta aidon mongolialaisen huovutetun otuksen.
Kommentoikaa siis bloggaajanimellä, etunimellä, nimerkillä tai jollain tunnistettavalla tavalla. Arvonta suoritetaan ensi viikon alussa siihen mennessä kommentoineiden kesken ja tuloksesta ilmoitetaan tämän saman postauksen yhteydessä saman tien.

maanantai 12. syyskuuta 2011

Hyvää uutta vuotta

Nyt on 1.1.2004. Kanan kaula on katkaistu, ja puolikas vuohi odottaa jääkappissa illan juhlallisuuksia.
Näin siis maailmalla :)

perjantai 9. syyskuuta 2011

Nousukiitoon vai ...

Tutkija Aleksi Neuvonen puhuu Kirkon viestintäpäivillä parhaillaan aiheesta Nousukiitoon.

Mielenkiintoinen näkökulma muuttuneen maailman kohtaamiseen on kognitiivisen dissonanssin näkökulma: meille tulee uutta informaatiota. Meillä on vanha toimintamalli. Mieluummin hylkäämme uuden informaation kuin muutamme toimintatapojamme. Ihmisten instituutiot muuttuvat hitaasti.

Muutamia Neuvosen esityksestä pomittuja ajatuksia:


  • Saamme valita. Informaatio on vapaata ja olemme materiaalisesti vauraita.
  • Tarina läntisen yhteiskunnan kehityksestä on, että olemme kulkemassa entistä enemmän heimoihin, omiin pikku kupliin. Koska olemme osa globaalia kulttuuria, mahdollisuuksia on paljon ja tärkeä piirre on monimuotoisuus.
  • Meidän ei tarvitse jakaa tavaroita, tiloja yms toisten kanssa.
  • Netistä tullut omien pikku kuplissaan olevien ihmisten eriytyneempiä kohtaamisympäristöjä.

Mikä on kirkon tarina muutoksen kohtaamisesta?
Kyse ei ole vain arvoista.
Kyse on myös arvojen viestimisestä.

Seurakunnat ja pysyvyys vs. globaali yhteisö ja voimaannuttaminen?

Miten tehdä maailmankansalaisen etiikasta

  • elävän elämän tekoja
  • pohja kirkon yhteisöille
  • arvoja konkretisoivia puhetapoja ja tarinoita
  • unelmia
Nyt klo 13.14 alkoi piispa Irja Askolan ja tutkija Aleksi Neuvosen keskustelu siitä, mihin kirkon tulee suuntautua. 
Neuvonen: kannustava, positiivinen viesti saa aikaan muutosta.
Negatiivinen viesti saa aikaan tuskin mitään parannusta. 

Jos kerrotaan siitä, että olemme huolissamme tai mitä vastustamme, rakennammeko identiteettiämme sellaisten varaan? Piispa Askola kyselee yleisöltä. 

Pohdittavaa:
Niin, onko muutos-sana ahdistava?
Onko syytä hakea muutosta?
Mihinkähän suuntaan kirkon tulisi muuttua?
Onko muutosvastarinta ihmisen aidoin tunne?

Henkeä verkkoon, myös Wikipediaan

Nyt istun Meri-Anna Hintsalan, Kirkon tiedotuskeskuksen verkkoasiantuntijan, kanavaa Wikipediasta. Sali on täynnä seurakuntien tiedottajia.
96 % suomalaistoimittajista käyttää työssään sosiaalisen median palveluita ja Wikipediaa.
Wikipedia perustuu täysin vertaistuotantoon, Wikipedia Founationissa on vain muutama ihminen töissä. Wikipedistejä, ammattilaisesti Wikipediaa tuottavia, on Suomessa pieni, toisensa tunteva joukko.
Vanhentunutta, yksipuolista, asenteellistakin aineistoa on. Wikipedistit Suomessa ovat keskimääräistä kirkkokriittisempiä kuin kansa keskimäärin. Wikipediassa vaaditaan joka tapauksessa lähteitä, eivät voi olla täysin tuulesta temmattuja; voivat toki olla yksipuolisia. Parhaimmillaan luotettavuus on hyvää. Ongelmallisinta on tunteita herättävissä aiheissa, kuten uskonnossa ja politiikassa esimerkiksi.
Sisältö menee kaiken aikaa valvonnan läpi.
Lähteisen pitää olla tarkistettavia, olemassaolevia. Hyvämaineiset ja luotettavat lähteet käyvät. ISBN-numeroineen tiedot siis.
Uutta tietoa ei voi julkaista Wikipediassa. Wikipediassa pyritään siihen, että ne ovat merkittäviä myös sadan vuoden päästä.


Mitä kirkollisessa kirjoittelussa voidaan käyttää lähteinä?
Teologinen tutkimus, piispainkokouksen lausunnot, kirkolliskokouksen tai kirkkohallituksen päätökset, herätysliikkeiden julkaisut, ekumenia, tiedon suhteuttaminen. Esimerkiksi siis. Nettisivut käyvät, mutta ei pelkästään.
Vertaisvalvonnassa seurataan. Valvonnasta saattaa tulla ilmoitus artikkelin merkittävyydestä ja luotettavuudesta. Saatetaan asettaa määräaika muutoksien tekemiseen.
Wikipedian tuottajat tulevat html-kielen maailmasta ja irc-maailmasta eikä ole samalla tavoin helppokäyttöistä kuin nyyiset muut sosiaalisen median kanavat.
Wikipedia opettaa itse käyttäjäänsä. Wikipedia-lunttilapussa perustietoa siitä, mitä sisältöä tehdään. Hiekkalaatikossa voi harjoitella.
Artikkelin tuottamisen historiaa voi seurata.
Wikimedia Commons on erillinen palvelupankki, jossa kaikki materiaali on käytettävissä eri kieliversioissa ja tietyin ehdoin muuallakin.

Alf Rehn on sanonut, että todellista luovuutta ei ole vain se, että keksii kaiken itse, vaan myös se, että matkii. Wikipediassa on mallineita, koodikokonaisuuksia, joihin voi laittaa tiettyjä yhteisiä tekijöitä. Samantyyppisistä sisllöistä saadaan samantyyppisistä sisällöistä.

torstai 8. syyskuuta 2011

Huomio maallisiin HelsinkiMissiossa

Rovasti Olli Valtonen puhuu parhaillaan.
Hän ei tahtoisi kiinnittää kovinkaan paljon kirkollisia resursseja opillisiin muotoiluihin (ortodoksia pitäisi vaihtaa ortopraksiaan, Valtonen ehdottaa) eikä tuonpuoleisista puhumisiin, vaan rakentaa parempaa maailmaa, jossa elää.
Valtonen referoi laajalti Harvey Coxin ajattelua.

Hän neuvoo parhaillaan kirkkoa harkitsemaan provokatiivista brändiä, kuten Helsinki Missio teki kahdeksan vuotta sitten. Muistamme vanhusten yksinäisyydestä ja kuolemasta viestivät julisteet. Vanhuus tulee yksin... Ja Ei ketään joka tulisi käymään paitsi kuolema -- Voiko yksinäisyyteen kuolla?

Järjestön vapaaehtoisten määrä HelsinkiMissiossa kasvoi, hoivapalvelut HelsinkiMissio myi Diakonissalaitokselle.
Havaitsivat, että vapaaehtoistoimintaa varten tarvitaan toimivat rakenteet, neuvoo Olli Valtonen. Nyt HelsinkiMissiolla on viisi tai kuusi vapaaehtoistoiminnan organisaattoria. Ongelma ei Valtosen mukaan ole saada vapaaehtoisia, vaan saada heidät pysymään.
Jaettujen avainten määrä ja työsopimukset ovat mittareita vapaaehtoistyön sitouttamisen laadusta.

Toivoa ja ratkaisun etsimistä YLEn uutistoiminnassa

Meidän journalismimme tehtävä on myös toivon ylläpitäminen ja ratkaisun etsiminen, lupaa YLEn uutistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen.

Pentikäinen ja Paluu tulevaisuuteen

Helsingin Sanomien päätoimittaja, kustantaja Mikael Pentikäinen puhuu parhaillaan aiheesta Paluu tulevaisuuteen. Tässä muutama hajanainen muistiinpano Pentikäisen esityksestä:

Pentikäisen mukaan lehdistö kohtaa nyt useita muutosvoimia:

  1. Teknologialähtöinen toimialamurros
  2. Talouskriisi
  3. Tuleva arvonlisävero

Ammattietiikka erottaa lehtiä toisistaan entistä enemmän. Pentikäinen asetti objektiiviset ja tunnustukselliset toimitukset  vastatusten. Hän tosin myönsi, että täyteen objektiivisuuteen edes Hesari ei pysty.
Siteerausjournalismi nakertaa journalistisen työn pohjaa verkossakin.
Lukijoiden suosion kalastelu johtaa usein kävijöiden maksimoinnin tarpeeseen journalistisen luotettavuuden kustannuksella.

Miltä kirkon tilanne näyttää tällä hetkellä, kysyy Pentikäinen.
Ei näytä oikein hyvältä, arvioi Pentikäinen.
Sekä epäkohdista että myönteisistä asioista kirjoittaminen on tärkeää uskonnosta puhuttaessa.

Ihmisarvo, oikeudenmukaisuus ja rohkeus
Keskinäisen arvostuksen puute heijastuu monissa vuorovaikutustilanteissa.
Maailma olisi kovasti toisenlainen, jos reiluus ja kohtuus vallitsisivat.
Rohkeus; tarvitaan rohkeutta tunnustaa virheensä, käydä kohti tuntematonta.--

Kirkon kuva mediassa

Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo puhuu parhaillaan Kirkon viestintäpäivillä aiheesta Kirkon kuva mediassa.
Kysymys merkityksestä on Hiilamon mukaan keskeinen asia. Esimerkiksi politiikassa puhutaan tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta, kohtuudesta...

Hiilamo näkyy nykyisessä kirkollisessa keskustelussa ylikuumenemisen merkkejä ja sanojen merkitysten katoamista.
Voi tietysti ajatella, että kyseessä on tilanne, jossa muurit ovat murtuneet ja sananvapaus ja demokratia vapautuneet.
Esimerkkinä Carl Fredrik Berndt von Bergen oli tulossa keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon pitämään esitelmää vuonna 1884. Hänen esityksensä, jota ei päässyt pitämään yliopistolle, muutti kristinuskon sisällön koko lailla toiseksi, Hiilamo kertoo. Bergenin tulevaisuuden kristinusko oli luonnontieteellä höystettyä yliluonnollisesta luopunutta humanismia. (Muotoilu on nyt Myllyniemen, koska en ennättänyt saamaan sitä luennoisijan puheesta...)
Toinen Hiilamon esimerkki on G. g. Rosenqvistin esiintyminen...
Hiilamo näytti videoklippiä Luther-Säätiön piispan Matti Väisäsen piispanvihkimyksestä, jossa Hiilamon mukaansa oli vahvoja viitteitä kristilliseen perinteeseen, mustiin pukeutuneita ja valkoisiin pukeutuneita miehiä, voimallista veisuuta...




Seuraava kuva on Markku Koiviston tunteeseen vetoavasta puheesta YouTubesta:


Hiilamon ratkaisuehdotuksia:
1. Paluu juurille, sanojen alkuperäinen merkitys.
2. Ei rituaaleja, vaan paluu vahvoihin alkuperäisiin merkityksiin, uskon salaisuus...
3. Vahva eriarvoistuminen on täällä. Hiilamo ehdottaa, että kirkon viestijät kertoisivat siitä, miten usko näkyy ihmisten elämässä, mitä kirkko tekee.

Viestintä on muuttunut huomiotyöksi

Intention web?

Dosentti Wilma Luoma-aho analysoi sosiaalisen median tunne-elämää ja vaiheita. Ensimmäistä kertaa kuulin monia asioita sosiaalisen verkoston olemuksesta. Internet on yhdistänyt keskustelut ja ryhmät. Mitä on viestintä nyt? Kaikki on muuttunut! Kaikki viestii, kaikki vastaanottaa, viesti ei ole koskaan valmis, sitä voidaan päivittää koko ajan. edit. 11.9.
Mitä sitten sosiaalisella medialla ei voi tehdä? Ei voi muuttaa mielipiteitä, ei käännyttää ihmisiä omalle kannalle, tiedottaa faktoja, joita ihmiset eivät halua kuulla. eikä olla aidosti sosiaalinen tai muuttaa vahvoja emootioita.
Jos itse voit huonosti, ei sanomakaan mene eteenpäin. Jotta saamme sosiaalisen median toimimaan, pitää henkilökunnan voida hyvin, sanoo Luomaaho.
Kirkon tehtävä olisi etsiä ne paikat ja keskuskset, joissa hyvä sanoma menee läpi.

Wilma Luoma-ahon sisältöehdotuksia sosiaaliseen mediaan:
Identiteetin rakennus: kuka Raaamtun henkilö olet?
Huvi: Testaa hengen hedelmät.
Tieto; Tästä teemasta kaipaan opetusta.
Apu:---

Tulevaisuus:
1. Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta.
2. Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.
3. On olemassa aina joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet sanomallasi tarkoittanut.
4. Mitä enemmän viestitään, sitä huonommin viestintä onnistuu.
5. Joukkoviestinnässä ei ole tärkeää se, miten asiat ovat, vaan se, miten ne näyttävän olevan.
6. Uutisen tärkeys on verrannollinen sen etäisyyden neliöön.
7. Mitä tärkeämmästä tilanteesta on kysymys, sitä todennäköisimmin unohdat olennaisen asian, jonka muistit hetki sitten. Wiion lait uudelleen voimaan, sanoo Luoma-aho.

Läpinäkyvyyden vaatimus, jos joku tahtoo tietää, on aivan uudella tavalla esillä.

Viestintä on muuttunut huomiotyöksi.

Samaa mieltä kanssanne olevat kannattaa löytää ja voimaannuttaa ja vahvistaa heitä, sanoo Luoma-aho.

Kirkon viestintäpäivät: tulevaisuutta toki yritetään ennustaa

Toivottavasti Kirkon viestintäpäivillä myös lähetystyön näköalat tulevat mieliin, puheisiin ja alkavat innostaa. Itse istun parhaillaan monien kirkon viestijöiden keskellä pohtimassa sitä, mitä tulevaisuus mahtaisi tuoda tullessaan.
Parhaillaan professori Sirkka Heinonen puhuu parhaillaan Kirkon viestintäpäivillä tulevaisuuden ennakoinnista. Tässä kysellään, mitkä asiat muuttuvat ja mitkä eivät muutu. Minkä asioiden tahtoisimme muuttuvan, minkä asioiden emme tahtoisi muuttuvan. Tätä sopiikin pohtia, vaikka tämän postauksen kommenteissa.
Kuinka voisimme tunnistaa megatrendejä, heikkoja signaaleja, mustia joutsenia? Heinonen sanoo, että megatrendejä on helppo tunnistaa. Listauksia megatrendeistä on tarjolla. Väestön muutoksen megatrendin analyysi taitaa olla kirkonkin kannalta erityisen hyödyllinen. Tietoyhteiskunta on muuttumassa elämysyhteiskunnaksi. Seminaarin valmistajat saivat professorin kiitosta hauskasta tavasta tuottaa elämyksiä seminaarin puitteilla.
Heikoista signaaleista vain osa lähtee vahvistumaan. Niistä voidaan tehdä listauksia... Yksi heikko signaali on slow life (lähti Roomasta 1980-luvulla), toinen downshifting, pyrkimys omavaraisuuteen, läheisyyden korostaminen, vertikaaliviljelyn lisääntyminen.
Mustat joutsenet? Maailmaa ehkä muuttavatkin eniten yllättävät, ennakoimattomat tapahtumat. Esimerkkeinä vuoden 2004 tsunami, vuoden 2008 finanssikatastrofi, viimeisimpänä 2011 Japanin katastrofikolmio. Mustat joutsenet eivät uitenkaan aina ole pahoja asioita.
Mitähän ne nettiin ja sen sosiaaliseen mediaan pohjaavat uusiuskonnot mahtavat olla, joita on, ja on tulossa...

lauantai 3. syyskuuta 2011

Tasavallan presidentti Tarja Halonen vierailulla työalueellamme Mongoliassa

Hienoja kuvia presidentti Tarja Halosen Mongolian-vierailusta on Tasavallan presidentin kanslian kotisivulla:
http://www.presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=227872&nodeid=41456&culture=fi-FI

Mongolian työstämme sydänterveyden näkökulmasta

Maailman sydänpäivän Sydän-lehti kertoo Kylväjän työssä olleen terveydenhoitaja Sanna Rantasen haastattelussa elämästä Mongoliassa, työstämme siellä, haasteista, joita työssämme olemme kohdanneet. World Heart Day: http://www.world-heart-federation.org/what-we-do/awareness/world-heart-day

Sydämen verkkolehdessä on vielä paperilehteä laajempi juttu samasta aiheesta. Käykääpä lukemassa.
Sydän-lehteä julkaisee Suomen Sydänliitto.
http://www.sydan.fi/terveys-ja-hyvinvointi


http://www.sydan.fi/mongolian-aroilla