torstai 29. joulukuuta 2011

-- kuitenkin aurinko taivaalla on

Tänä joulunaikana lumesta, pakkasesta ja aisakelloista kertovat joululaulut ovat kuulostaneet oudoilta. Lunta ei ole kuin joulukorteissa ja telkkarissa.
Itse en viihdy ostoparatiisien ruuhkassa, joten merkettien glitterit ja vilkkuvalot eivät tuo joulua tullessaan.

Tänään 29. joulukuuta 2011 Helsingin Viikissä satoi vettä.
Sydänpäivällä oli lyhyt hämärä kahden pimeän välissä
Jumala tuli ihmiseksi. Siinä joulun syvä sanoma, joka on syvästi lohdullinen ja antaa voimia tämän kaamoksen harmauden keskellä taaperrukseen, lumen valonkin odotteluun ja ihmisenä olemisen moninaisiin kamppailuihin, sisäisiin ja ulkoisiin. Jumala on, vaikka ympärillä on sumuista, hämärää, jopa kaamos.
C. O. Roseniuksen laulua siteeraten: "-- suuri lie vaivas, Peittyköön taivas! Kuitenkin aurinko taivaalla on."






Tätä laulua siteeraa opetusneuvos Olavi Peltola kotisivuillaan julkaostussa puheessa: http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/Uskojaepaily.htm

2 kommenttia:

  1. Tämä tuttu sanoma kosketti tänään näiden sanojen kautta, kiitos :) Onneksi Jumala on!

    VastaaPoista
  2. Minttu, joskus elämä on harmaata, jopa pimeää. Tänä aamuna ulkoieen kaamokseen on tullut armollista taitetta: pikkupakkanen on maalannut kaupunkimaiseman ohuella valkealla.

    VastaaPoista

Arvostamme asiallisia kommentteja ja asiallista keskustelua.
Kommentit tulevat näkyviin tarkistuksen jälkeen :)