lauantai 3. marraskuuta 2012

Esi-isät varjelevat Japania evankeliumin valolta

Pyhäinpäivänä sytytimme muistokynttilät kirkossa.
Taannoin tein Kylväjä-lehteen (10/12) jutun aiheesta Miksi kristilliset kirkot eivät kasva Japanissa. Tehtävä oli mielenkiintoinen ja olen tuntenut tarvetta jatkaa aiheesta. Lehteen kirjoittamani jutun nimeksi tuli lopulta Esi-isät varjelevat Japania evankeliumin valolta. Sieltä tuntui löytyvän vastauksen ydin: tuhat vuotta sitten Japaniin rantautuneessa buddhalaisessa kuolemanbisneksessä on ilmeisesti kaikki, mitä japanilainen uskonnolta kaipaa.

Kun tänään kävin kotikirkkoni jumalanpalveluksessa sain uutta ajattelemisen aihetta Esko M. Laineen saarnasta ja koko jumalanpalveluksesta. Meidän rikas luterilainen jumalanpalveluselämämme ja kirkkomme vuosisatainen perintö voisivat ehkä sittenkin sisältää vielä paljon käyttämättömiäkin avaimia japanilaisiin lukkoihin.
Huolellisesti valmistetussa syvällisessä saarnassaan Esko M. Laine kertoi 1700-luvulla vallinneesta tavasta, jossa sukua esittäneeseen maalaukseen otettiin mukaan, ei vain nykyisiä suvun jäseniä, vaan myös suvun edesmenneet, joiden kasvojen tai rinnan päälle ehkä maalattiin risti – mutta heidät otettiin mukaan yhtä kaikki. Suvun yhteenkuuluvuus yli ajan rajan ei siis ole vain itämaisen ihmisen oikeus, mekin kuulumme osana sukupolvien ketjuun. Moni lähetystyöntekijä on ollut pahoillaan, kun on japanilaisessa kristityssä kodissa käydessään havainnut, että esi-isien alttari on edelleen paikoillaan.
Itse mietin täällä Suomessa, että paneutuminen teologiaan tästä näkökulmasta mahdollisesti maksaa vaivan ja saattaa tuoda uutta ajattelemisen aihetta luterilaiseen missiologiaan.
Eskolle sanoin kirkonmeininkien jälkeen, että olisi hyödyllistä saada hänen saarnansa käännetyksi japanin kielelle :)

4 kommenttia:

  1. Japanilaiselle on tuskin mitään muuta niin kauhistuttavaa asiaa kuin joutua eroon perheensä jäsenistä. Siksi kaikki haluavat tuonpuoleisessakin olla sukunsa kanssa. Tämä on yksi tärkeä syy miksi vain harvat uskaltavat ottaa kristillisen kasteen, koska se erottaa perheestä. Kun Pyhä Henki koskettaa japanilaistakin Jumalan Sanan kautta mikään ei voi erottaa häntä Jeesuksesta, eivät omaisetkaan. Taistelua kuitenkin käydään.

    VastaaPoista
  2. Japanilainen todellakin haluaa olla likeisessä yhteydessä perheensä ja sukunsa kanssa. Perhe ja suku tuovat turvaa. Myöskin tuonpuoleisessa. Useimmiten kristillisen kasteen ottamisen esteenä on kastetta vastustava perhe. Kun Pyhä Henki koskettaa Jumalan Sanan kautta jotakuta voimallisesti, niin sydämessä alkaa taistelu siitä seuratako Jeesusta vai perhettään. Kuitenkin monet kristityiksi tulleet, alkuhankaluuksista huolimatta, ovat voittaneet Jeesukselle monia perheensä jäseniä. Joten lähetystyö ei ole turhaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiennyt, että tuo ensimmäinenkin kommenttini tulisi julki, koska en ollut vielä kirjautunut. Nyt tuli kahteen kertaan sama asia, mutta ei kai haittaa...

      Poista
    2. EI kai se tosiaan haittaa :) vähän eri sanoin. Täällä kommentointi ei vaadi kirjautumista.

      Mutta mitä sinä ajattelet siitä, löytyisikö kristillisestä pyhäinpäivän sanomasta ja sen taustalla olevasta teologiasta jotain, mikä voisi avata japanilaisten, Jumalaa etsivien ihmisten silmiä?

      Poista

Arvostamme asiallisia kommentteja ja asiallista keskustelua.
Kommentit tulevat näkyviin tarkistuksen jälkeen :)