perjantai 22. maaliskuuta 2013

Lähetys alkaa ravintolan ovelta

Vanha totuus on, että lähetystyö alkaa kotiovelta. Lähetystyön alku työpaikankin ovelta on konkretisoitunut jälleen kerran, kun naapuruston kiinalainen lounaspaikka muuttui thai-ruokalaksi syksyllä. Uuden ravintolan henkilökunta jättää ulko-oven tuntumaan ruokaa jumalille. 

Todella etnistä, voisi joku todeta - aitoa ja alkuperäistä! No, onhan meillä kullakin omat epäjumalamme, mutta tämä on jäänyt kaivelemaan. 


5 kommenttia:

  1. Hämmästyttävää. Buddhankuvat ovat thairavintoloissa jo niin arkipäiväisiä, että niihin en kiinnitä huomiota enää. Mutta tätä en ole havainnut, vaikka olen käynyt monta kertaa kyseisessä ruokapaikassa.
    Itse sovellan Paavalin neuvoa ja syön kaikkea mitä lihakaupasta saa, sen enempiä kyselemättä.

    VastaaPoista
  2. Tämä on kimurantti juttu. Jokin minussa saa boikotoimaan ao. ravitsemuslaitosta. Jos uhriruoka olisi takaovella, en tietäisi siitä mitään ja kävelisin vesi kielellä lihapatojen äärelle. Miksi tilanne on eri, kun näen uhriruuan? En myöskään haluaisi syödä mitään halal-hampurilaisia Mäkkärissä. Luultavasti olen kuitenkin syönyt ihan iloisesti muslimimaissa oikeaoppisesti Allahin nimene teurastettua lihaa ajattelatta asiaa. Paavalilla on ihan selvää tekstiä asiasta. Olenko minä tuo heikompi veli?

    "Sitten on puhuttava epäjumalille uhratusta lihasta. Meillä kaikilla toki on tästä asiasta tieto. Mutta tieto tekee ylpeäksi, rakkaus sen sijaan rakentaa.Jos joku luulee tietävänsä jotakin, hänellä ei vielä ole oikeaa tietoa. Mutta jos joku rakastaa Jumalaa, hänet Jumala tuntee. Epäjumalille uhratun lihan syömisestä sanon näin: Me tiedämme, ettei epäjumalia ole olemassa, on vain yksi ainoa Jumala. 5 Onhan tosin sekä taivaassa että maan päällä niin sanottuja jumalia, moniakin jumalia ja herroja, mutta meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja hänen luokseen olemme matkalla. Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät.Mutta kaikilla ei tätä tietoa ole. Tottumuksesta epäjumaliin jotkut lihaa syödessään edelleenkin ajattelevat, että se on epäjumalille uhrattua, ja tämä tahraa heidän epävarman omantuntonsa. Ei ruoka vie meitä lähemmäs Jumalaa. Emme menetä mitään, jos jätämme syömättä, emmekä voita mitään, jos syömme. Pitäkää kuitenkin huoli siitä, ettei tämä teidän vapautenne saa heikkoja kompastumaan. Jos heikko veljesi näkee sinut, jolla on tietoa, aterialla epäjumalan temppelissä, eikö hänen omatuntonsa saa tästä tukea siihen, että hänkin voisi syödä uhrilihaa? Näin sinun tietosi vie tuhoon tuon heikon, oman veljesi, jonka vuoksi Kristus on kuollut. Kun te tällä tavoin teette syntiä veljiänne vastaan ja haavoitatte heidän horjuvaa omaatuntoaan, teette syntiä Kristusta vastaan.Näin ollen: jos ruoka viettelee veljeni syntiin, en ikinä enää syö lihaa, jotta en viettelisi veljeäni."

    VastaaPoista
  3. Itse ajattelen, etten osallistu mihinkään uhritoimitukseen, koska en usko heidän jumaliinsa, en pidä niitä jumalina enkä pelkää niitä henkiä, joiden lepyttelyksi he mahdollisesti ruokia laittavat. Itse ajattelen pikemminkin vain rottia ja puluja. Mutta ehkä tässä pitää alkaa ajatella toisin, jos ystäville tulee niistä ongelmia. Sen tähden en tosiaankaan ole siellä käynyt syömässä että ruoka veisi lähemmäs tai kauemmas elävästä Jumalasta - Hänen on kaikki, mikä maailmassa on. Olen joskus miettinyt mäkkärin halal-lihaa, mikäli se nyt sitten on sellaista, Sitäkin olen miettinyt, että olisi tietysti kohtuullista tietää, minkä uskonnon mukaisin rituaalein ruokani on valmistettu, mutta sitten taas olen päätynyt siihen, etten kysele, vaan syön kiittäen Jumalaa, jolta kaikki hyvä tulee.

    VastaaPoista
  4. Itseäni ei huvita syödä Mäkin halal-kanaa. Toisaalta muslimiystävän luona Ruotsissa kyllä söin hänen kanaansa. Enemmän boikotoinkin Mäkin toimintatapaa. Nämä buddhalaiset ruokapaikat näkisin jotenkin lähetyskenttänä. Miten se lähetys sitten käytännössä toteutuisi, on hyvä kysymys. Teoriassa kai oikein kantapaikassaan voisi tutustua työnteijöihin ja jutella heidän kanssaan useasti, ehkä joskus pääsisi antamaan Raamatunkin heidän kielellään tai jotain.

    VastaaPoista
  5. Nämä naiset ovat hyvin ystävällisiä. Tutustuminen voisi olla toinen juttu.

    Kyllähän ravintoloiden henkilökuntaan (Mäkkiä lukuunottamatta nähdäkseni) tutustuu ajan oloon - riippumatta heidän uskonnostaan. Vantaalla ainakin uskontojen kirjo on vaikuttava ja ravintolanpitäjät usein ovatkin maahanmuuttajia ja vielä palkkaavat maahanmuuttajia. – Mutta se lähetystyö edellyttää sekaan menemistä.

    VastaaPoista

Arvostamme asiallisia kommentteja ja asiallista keskustelua.
Kommentit tulevat näkyviin tarkistuksen jälkeen :)