lauantai 8. kesäkuuta 2013

Kovat kokemukset ovat hitsanneet yhteen maailmalla...

Eilen olin kovin kaukana tämänpäiväisestä mediatodellisuudesta: lähetystyöntekijöiden ystäväpiirin perhejuhlassa. Sinkkulähetti täytti pyöreitä vuosia ja oli kutsunut työtoverinsa ja joitain muita ihmisiä juurilleen.
Siellä oltiin, eri järjestöistä, eri kielillä, eri historioilla ja eri tavoin kolhuja saaneina ja eri tavoin niitä kestäneinä. Päällimmäiseksi itselleni jäivät, ei sanat, vaan se, miten kovia menetyksiä kokenut merkkipäivänsankarin ystävä viesti yhteisiä kokemuksia: kovat menetykset olivat läsnä, mutta sanoja ei tarvittu. Näytti riittävän se, että ystävä ilmaisi tyyliin kyllä sä tiiät.

Eläkkeellä oleva työtoveri vuodatti sydämensä seuraväelle. Hänen sanomansa oli, että kirkkomme menee outoon suuntaan. Puhuja kysyi, mitä tulee tehdä ja onko edessä vankeus ja vaino. Hänellä oli mielessään rankat muistot Etiopian uskonnonvastaisesen vallankumouksen ajalta ja kirkon pääsihteerin Gudina Tumsan pidättämisestä ja murhasta.

Ystävät toivat merkkipäiville tarjottavaa, palvelivat tarjoilussa ja tuntui siltä, että kaikki olivat kotonaan. En välttynyt ajatukselta, että kovat kokemukset hitsaavat ihmisiä yhteen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Arvostamme asiallisia kommentteja ja asiallista keskustelua.
Kommentit tulevat näkyviin tarkistuksen jälkeen :)