keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Rikasta elämää lähetystyössä lähettäjänä

Tänään juhlittiin Laura Suomisen 90-vuotissyntymäpäivää Espoossa Tapiolan kirkolla. Väkeä oli Kylväjän kesäseuroissa siinä määrin, että ilma oli loppua, mutta kirkkoherra emeritus Antti Rusama tuli avuksi ja rullasi seurakuntasalin sivuseinää auki ja raikas viileä ilma hulmahti kirkkosalista juhlajoukkoon.
Laura Suominen kuuluu joukkoon, jota aikoinaan me 70-luvun nuoret sanoimme Kylväjän tädeiksi. Laura on lajinsa viimeinen edustaja; Kylväjän tätien ensimmäinen sukupolvi on jo mennyt edeltä odottamaan ylösnousemuksen aamua.
Itse Laura totesi hyväntuulisena taannoin minulle olevansa nykyisin Kylväjän mummo. Ja lapsia Lauralla on paljon: kaikki lähetystyöntekijät. Juhlan lopulla yksi Bangladeshin-läheteistä kävi pitämässä yksisanaisen puheen: "Kiitos." Hän vielä selvensi: "Kaikkien meidän lähettien puolesta."
Laura piti itse juhlan lopulla pienen puheen, jossa hän kertoi, miten hienoa on olla mukana suuressa työssä ja miten paljon siitä itse saa.
Mieleeni nousi eilen lukemani kirjaviisaus, jonka mukaan ihminen on niin kauan onnellinen kuin hän jakaa saamaansa hyvää; kun hän lopettaa jakamisen, elämästä tulee tyhjää.
Sali oli aivan täynnä juhlaväkeä: satakunta ihmistä ja onnellinen tunnelma. Tapiolan seurakunta saa olla kiitollinen Laurasta ja Lauralle. Hän on uskollinen, sinnikäs ja positiivinen. Siinäpä esikuvaa meille nykyisille Kylväjän tädeille ja muillekin.

1 kommentti:

  1. Oniittelut ja Siunausta Lauralle jälkikäteen! Joskus ollaan Kittilän maisemissa vaellettu samassa porukassa!

    VastaaPoista

Arvostamme asiallisia kommentteja ja asiallista keskustelua.
Kommentit tulevat näkyviin tarkistuksen jälkeen :)