sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Valmentautumista vieraan kohtaamiseen

Facebookkaverini, kristitty suomalaismies, pohtii tässä kirjoituksessa, miten nyt Suomeen tulevia uusia turvapaikanhakijoita kannattaa kohdata. 
Pohdinta on pitkälti miehen pohsintaa miehelle, mutta siitä on meidän muidenkin sitten hyvä jatkaa toisesta kulttuurista, pelottavien vaiheiden kautta tänne Suomeen päätyvien ihmisten kohtaamisen valmentautumista.
Kirjoituksesta käynnistyi mielenkiintoinen keskustelu, mutta sen julkaisemiseen olisi ollut hankala pyytää lupia, joten sitä emme tee.
Tämä kirjoitus on julkaistu kirjoittajan luvalla.
 - Kirsi


Muutaman päivän on ollut sellanen ajatus, että täytyy kirjoittaa ko. aiheesta tänne faceen, jotta mahdollisimman moni voisi asiaa tykönänsä pohtia...Ehkä tästä täytyy kirjoittaa muutamakin kirjoitus - aihe on sen verran laaja.
Maahanmuuttajien kohtaaminen. Kirjoitan aiheesta omasata näkökulmastani ja omasa kokemuksestani. Olen asunut muslimivaltiossa lähes 6 vuotta ja tältä pohjalta antaisin muutaman vinkin teille kaikille.
Ihmiset, jotka tulevat kaukaa ja ovat joutuneet lähtemään kodeistaan ja kotimaastaan, sukunsa keskeltä, pakoon inhimillistä hätää ja julmuuksia, jota me emme voi edes kuvitella - ovat tulleet järkyttävän pitkän ja vaarallisen matkan tänne meidän vieraaksemme. Lähellä olevat ihmiset ovat lähimmäisiämme ja meillä on velvolisuus heistä huolehtia parhaamme mukaan.
Nämä ihmiset tulevat kuitenkin aivan erilaisesta ympäristöstä, kulttuurista, maasta, kieli- ja uskontoryhmästä kuin mitä me olemme. Jos ja kun ongelmia yhteiselämässä uusien naapureiden kanssa tulee on syyt usein siinä, että emme ymmärrä toistemme elämää.
Kehoitankin ystävät tutustumaan ensin esim. Irakilaiseen kulttuuriin ja elämäntapoihin ja islamin uskonnollisiin tapoihin. Erityisesti kehoitan tutustumaan miesten ja naisten väliseen suhteseen - tämä on yksi merkittävin syy "mielensä pahoittamiseen" puolin ja toisin. Välttääkseni hämmennystä, epäkohteliaisuutta, loukkaantumista ja silti säilyttäen oman itseni ja toisen kunnioituksen ja oikeuden elää suomalaisen kristittynä kotimaassani noudatan mm. seuraavia ohjeita;
Kun kohtaan ihmisiä islamilaisesta kulttuurista joko Suomessa tai ulkomailla
- tervehdin miehiä ensin esim kättelemällä tai poskisuudelmin
- nyökkään tervehdykseksi naisille, en kättele enkä hae katsekontaktia
- kaikki asiointi/keskustelu kulkee miehen kautta - ei suoraan naiselle
- en kysy naiselta, enkä mieheltä mitä hänen vaimolleen kuuluu - voin tiedutella miheltä kuinka perhe tai suku voi
- jos on tilanne, että nainen on ilman mies seuraa olen ystävällinen, tervehdin, autan jos hän pyytää/tai on tarpeen - mutta en hakeudu rupattelemaan ja viettämään aikaani hänen kanssaan.
Yhtä lailla rakas vaimoini on oppinut käyttäytymään kohteliaasti ja asiallisesti miesten seurassa;
- hän tervehtii miehiä nyökäten, ei katso silmiin, eikä hymyile (täysin vieraat miehet)
- ja samalla tavoin kun minä naisten niin hän miesten seurassa hoitaa asiallisesti hoidettavat asiat, auttaa missä voi - mutta ei heittäydy ns. juttusille
Ja asiallinen pukeutuminen on myös tärkeä viesti vastapuolelle.
Kysyin kerran muslimiystävältäni, että miten minun tulisi tervehtiä hänen vaimoiaan - voisinko kätellä. Ystäväni vastasi minulle, että hän kuinnioittaa minua ja vaimoani niin paljon, että ei kättele vaimoani.
Yksi syy miksi on syytä olla tarkkana näissä asioissa on se, että mm. lähsimaalaiset televisiosarjat ja elokuvat ovat antaneet sellaisen kuvan, että mm. vapaassa Suomenmaassammekin kaikki on vapaata - ja sikäläisessä kulttuurissa mm. erityistä kiintymystä miehiin naiset ilmaisevat katsomalla miehiä silmiin ja hymyilemällä. Ja mitäs melle tytöille ja pojille on opetettu pienestä pitäen - kättele, katso silmiin ja hymyile Hymiö smile
En tahdo pelotella, päin vastoin - pelko pois ja rohekasti kohtaamaan lähimmäisiämme, jotka ovat avun tarpeessa - mutta järki mukaan.
Hups...tuipas pitkä tarina....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Arvostamme asiallisia kommentteja ja asiallista keskustelua.
Kommentit tulevat näkyviin tarkistuksen jälkeen :)