torstai 10. maaliskuuta 2016

Taivaassa on ihanaa!



Lähettimme Etu-Aasiasta kirjoittaa:

Yhdeksän vuotta sitten, kun olimme juuri muuttaneet maahan ja kaikki oli uutta koko perheelle, kuulin yhden lapsista laulavan itselleen iltalaulua: ”Taivaassa on ihanaa, siellä ei suomalaisia kiusata. Taivaassa on ihanaa, siellä ei tarvi pelätä kulkukissoja…” Laulu oli pitkä, jokainen säe alkoi ”Taivaassa on ihanaa” ja sen jälkeen kerrottiin, mikä taivaassa ei ole enää huonosti. Laulu oli lapsen  oma lohdutuslaulu  itselleen  uuden  ja vaikean elämäntilanteen keskellä. Taivas toi lohtua ja toivoa.

Laulu tuli tänään mieleeni. Voisin kirjoittaa samanlaisen laulun tänään. ”Taivaassa  on  ihanaa,  siellä  kukaan ei huijaa  toista. Taivaassa on ihanaa, siellä on seurakunnalla ikuinen hyvä paikka. Taivaassa on ihanaa, siellä seurakuntalaiset eivät tappele keskenään. Taivaassa on ihanaa, siellä kaikki ymmärtävät toisiaan. Taivaassa on ihanaa, siellä ei kukaan ole sairas. Taivaassa on ihanaa, siellä ei ole syntiä. Taivaassa on ihanaa, sieltä ei kukaan lähde pois.”
Elämme taas päiviä, jolloin työstä ei kirjoiteta suurin kultakirjaimin eikä rinta rottingilla. Ennemminkin huokaistaan syvään ja mietitään, onkos tässä jotain järkeä.
 
Pari viikkoa sitten juuri ennen talvilomaamme, käytössämme olevaa kirkkorakennusta hallinnoivan säätiön puheenjohtaja ilmoitti, että kirkosta pitäisi lähteä mahdollisimman pian. Saamme olla kirkossa vielä maaliskuun loppuun saakka. Sitten kirkko menee remonttiin ja ainakin näillä näkymin seurakuntamme sanoo hyvästit kahdeksan vuotta seurakuntaa palvelleelle kirkolle. On aika etsiä uudet seinät seurakunnan suojaksi. Onneksi kaupungissa on useita vanhoja kirkkorakennuksia. Toivomme saavamme sopivan tilan käyttöön läheltä nykyistä kirkkoamme.

Pidimme viikon rentouttavan loman. Pian kotiin palattuamme iski todennäköisesti influenssa perheeseen. Pastorin maatessa kuumeen kourissa kotonaan ilmoitti ensin yksi vanhimmiston jäsen loukkaantuneensa yhteen jos toiseen ja lähti seurakunnasta.

Toinen vanhimmiston jäsen päätti jättää kaupungin samaan aikaan, ihan noin vain hyvästejä jättämättä. Monta vuotta on yhdessä seurakuntaelämää eletty ja niin hän vain lähti toiseen kaupunkiin. Nyt ihmetellään, kukas tästä eteenpäin toimii suntiona ja ovivahtina. Kuka isännöi torstain avoimia ovia kirkolla siihen asti kunnes sieltä lähdetään. Miten käy vanhimmiston, jonka jäsenistä kaksi viidesosaa lähti hyvästejä sanomatta.

Mutta, taivaassa on ihanaa. Siihen luotetaan. Siksi tätä työtä tehdään. Taivaassa on ihanaa ja niin kovasti toivomme ja rukoilemme, että kaikki me, jotka emme ymmärrä, jotka tappelemme ja huijaamme, jotka emme tule toimeen keskenämme, saisimme kerran olla yhdessä taivaassa. Iloita ja riemuita siitä, että matka on takana ja kaikki on hyvin. Syntisiä ja sairaitahan Jeesus tuli etsimään ja pelastamaan. Häntä totisesti tarvitsemme!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Arvostamme asiallisia kommentteja ja asiallista keskustelua.
Kommentit tulevat näkyviin tarkistuksen jälkeen :)