sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Kadonnutta etsimässä



Kuopion ja Mikkelin hiippakuntien aluekoordinaattori Hanna Räsänen kirjoittaa:

Luukkaan evankeliumin 15.luvussa Jeesus esittää kolme vertausta, jotka on suunnattu paikalla oleville uskonnollisille johtajille. Itseään hyvinä pitävät johtajat paheksuivat Jeesusta, joka jatkuvasti veti puoleensa syntistä väkeä. 

Ensimmäinen vertaus kertoo paimenesta, joka huomaa, että yksi hänen lampaistaan on kadonnut. Missä lammas lieneekin, se tietää olevansa huonossa tilanteessa, pelkää ja on neuvoton. Silti se ei osaa muuta kuin odottaa. Paimen ei suostu menetykseen, vaan etsii lammastaan kunnes löytää sen. Sitten paimen kutsuu kaikki lähistöllä olevat luokseen ja pyytää näitä iloitsemaan kanssaan kadoksissa olleen löytymisestä.

Toinen vertaus kertoo naisesta, joka huomaa, että yksi hänen hopearahastaan on kadonnut. Kolikko on tilastaan tyystin tietämätön siinä lattian raossa, johon on sattunut pyörähtämään. Se ei osaa edes odottaa löytäjää. Taloudestaan huolellinen nainen ei suostu tappioon vaan uurastaa lampun valossa löytääkseen rahansa. Rahalla on hänelle arvo, josta kolikko itse ei mitään ymmärrä. Löydettyään rahansa nainen kutsuu naapurit ja ystävät luokseen, jotta voisi iloita suurella joukolla kadonneen löytymisestä.

Nämä sanat lohduttivat paikalla olleita syntisiä ja ne lohduttavat meitä. Veipä elämämme tie pois Jumalan yhteydestä tieten tai tietämättämme, armollinen Jumala etsii ja löytää meidät. Hän tuo meidät takaisin yhteyteensä ilman ponnisteluitamme. Meillä on hänelle arvo, jonka suuruutta emme pysty käsittämään.

Varsinainen yllätys Jeesusta kuunteleville oli kätketty kolmanteen vertaukseen, jossa Isän yhteydestä kadoksissa on poika, tai oikeastaan kaksi. Toinen on kadonnut maailmalle, toinen omaan ylpeyteensä. Erona kahteen edelliseen on, että kukaan ei lähde poikaa etsimään. Jeesuksen tarkoitus on saada kuulijat kysymään: ”Kenen olisi sitten pitänyt lähteä etsimään poikaa?”.  Timothy Keller vastaa: vanhemman veljen.

Niin tekee todellinen vanhempi veli. Omalla kustannuksellaan, vaivoja säästämättä, hän lähtee kotoaan kunnes löytää veljensä. Tämä tulee hänelle valtavan kalliiksi mutta muuta hän ei voi. Veli on löydettävä takaisin perheeseen.

Juuri näin toimi meidän todellinen vanhempi veljemme, Herra Jeesus. Anteeksiantamuksellamme oli järkyttävä hinta. Sen Jeesus maksoi ristillä, meidän sijastamme. Ristillä Jeesusta kohdeltiin kadonneena hylkiönä, jotta meillä olisi uusi elämä Jumalan perheeseen takaisin löydettyinä.
Mikä ihmeellinen taivaallisen talouden vaihtokauppa!


Kirjoitus on julkaistu myös Länsi-Saimaan Sanomissa 10.6.2016.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Arvostamme asiallisia kommentteja ja asiallista keskustelua.
Kommentit tulevat näkyviin tarkistuksen jälkeen :)