sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Jukka Norvannon saarnapohdinta Kylväjän kolehtipyhänä 6.11.



Kylväjän kolehtipyhä 6.11.2016
Urheilulähetystyö

Lähetysteologi Jukka Norvannon pohdinta
päivän saarnatekstistä
25. sunnuntaina helluntaista 6.11.2016

Sunnuntain teema: Kuolemasta elämään

Evankeliumi:

Kun Jeesus vielä puhui heille, sinne tuli eräs synagogan esimies. Hän kumartui maahan Jeesuksen edessä ja sanoi: ”Tyttäreni on kuollut juuri äsken, mutta tule ja pane kätesi hänen päälleen, niin hän virkoaa.” Jeesus nousi ja lähti miehen mukaan, ja opetuslapset seurasivat häntä.

Silloin Jeesusta lähestyi muuan nainen, jota kaksitoista vuotta oli vaivannut verenvuoto. Hän tuli Jeesuksen taakse ja kosketti hänen viittansa tupsua. Hän näet ajatteli: ”Jos vain saan koskettaa hänen viittaansa, minä paranen.” Jeesus kääntyi, näki naisen ja sanoi: ”Ole rohkealla mielellä, tyttäreni, uskosi on parantanut sinut.” Siitä hetkestä nainen oli terve.

Kun Jeesus tuli esimiehen taloon ja näki huilunsoittajat ja hälisevän ihmisjoukon, hän sanoi: ”Menkää pois! Ei tyttö ole kuollut, hän nukkuu.” Hänelle naurettiin. Mutta kun väki oli ajettu ulos, Jeesus meni sisään ja otti tyttöä kädestä, ja tyttö nousi. Tästä levisi tieto koko sille seudulle. Matt. 9: 18-26


Päivän evankeliumi on paitsi katkelma Matteuksen evankeliumin yhdeksättä lukua myös osa laajaa kokonaisuutta, johon kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Tarkoittamani kokonaisuus alkaa neljännen luvun lopusta ja siihen kuuluvat Vuorisaarna ja yhteensä kymmenen erityyppistä Jeesuksen tekemää ihmetekoa, joista päivän evankeliumissa kuvattu kuolleen herättäminen on tärkein.

Saarnaa valmistellessa saattaa joutua kiusaukseen nostaa esiin sitä, mitä Markus ja Luukas kertovat vastaavasta tapahtumasta ja keskittyä heidän, paljon vivahteikkaampiin kuvauksiin. Sitä kiusausta kannattaa kuitenkin vastustaa, sillä Matteuksella on välitettävänään aivan omanlaisensa viesti meille tuosta tapahtumasta. Niinpä, kun Markus ja Luukas esimerkiksi kertovat jopa synagogan esimiehen nimen, joka on Jairos, Matteus tyytyy puhumaan vain eräästä synagogan esimiehestä antaen näin meidänkin ymmärtää, ettei suinkaan synagogan esimies ole keskiössä vaan Jeesus. Markus ja Luukas kertovat senkin, että aluksi Jairoksen tytär oli vielä hengissä, mutta kuoli ennen kuin Jeesus ehti tämän luo. Kaiken tämänkin Matteus ohittaa tiiviissä kerronnassaan. Kun esim. Markus kertoo kahdesta toisiinsa liittyvästä parantamistapauksesta yhteensä 23 jakeessa, Matteus tarvitsee samaan vain 9 jaetta. Mistä ero johtuu?

Aivan selvästikin Matteus kertoo tapahtumasta eri syystä kuin Markus ja Luukas. Markus näytti yksityiskohtien tarkalla kuvauksella saada lukijansa ymmärtämään, että hän välittää silminnäkijän kuvausta tapahtumasta. Samalla autenttisella tavalla Markus kuvaa evankeliumikirjassaan monta muutakin tapahtumaa. Luukas näyttäisi korostavan yksityiskohtien lisäksi myös sitä, kuinka Jeesuksella on aikaa jokaiselle häntä tarvitsevalle.

Mikä on siis Matteuksen välittämä näköala? Vastauksen saamiseksi syytä on tarkastella Matteuksen evankeliumia laajemmin.

Kuten edellä totesin, päivän evankeliumi on osa laajempaa kokonaisuutta, joka alkaa jo neljännen luvun lopulta. Jakeissa Matt. 4:12-9:39 annetaan näet kuva Jeesuksen persoonasta ja hänen erityisestä vallastaan. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat Vuorisaarna ja yhteensä kymmenen erityyppistä Jeesuksen tekemää ihmetekoa, jotka kaikki omalla tavallaan valottavat evankeliumikirjan lukijalle, että Jeesus on VT:ssa luvattu Messias. Matteus vertaakin evankeliumikirjassaan Jeesusta monin eri tavoin Moosekseen. Niinpä Vuorisaarnan (vrt. Siinain vuori) jälkeen Matteus kuvaa luvuissa 8 ja 9 Jeesuksen tekemää 10 tunnustekoa (vrt. 10 käskyä ja 10 Egyptin ihmettä), joiden avulla hän osoittaa jumalallisen voimansa. Nämä tunnusteot ovat

Spitaalisen parantaminen
Sadanpäällikön palvelijan parantaminen Kapernaumissa
Pietarin anopin parantaminen
Myrskyn tyynnyttäminen
Riivaajien karkottaminen kahdesta miehestä Gadaran alueella
Halvaantuneen parantaminen
Synagogan esimiehen tyttären herättäminen kuolleista
Verenvuototautia sairastaneen naisen parantaminen
Kahden sokean parantaminen
Mykän parantaminen

Kymmenen tunnusteon kuvauksella Matteus korostaa Jeesuksen kuninkaallista valtaa. Niiden jälkeen seuraa luvussa 10 Jeesuksen toinen suuri puhe. Siinä hän antaa opetuslapsilleen käskyn lähteä lähetystyöhön ja neuvoo, miten näiden tulee menetellä tehtävää hoitaessaan.

Muutoinkin Matteus kuvaa evankeliumikirjassaan monin eri tavoin Jeesuksen valtaa, joka näkyy sekä hänen puheestaan että hänen tekemistään tunnusteoista: Jeesuksella on valta parantaa sairaita, herättää kuolleita, karkottaa pahoja henkiä, ruokkia valtavia kansanjoukkoja vain muutamalla leivällä ja kalalla; hänen valtansa alle on myös luonnonvoimien alistuttava.

Vuorisaarnaa kuunnelleet ymmärsivätkin Jeesuksen puhuvan niin kuin se, jolla on valta, ja samaan vallan korostukseen päättyy koko evankeliumikirja, jonka päätteeksi Jeesus sanoo: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."

Kannattaa myös huomata, että juuri ennen päivän evankeliumia (jakeissa Matt. 9:14-17) Jeesus antoi Johannes Kastajan opetuslapsille vastauksen, jossa hän paljasti olevansa jotain aivan uutta, joka ei mahdu mihinkään entiseen malliin tai muottiin.

Lyhyesti sanoen päivän evankeliumi liittyy kuvaukseen Jeesuksen kymmenen tunnusteon sarjasta, ja sarjan tärkein tunnusteko on nimenomaan kuolleen herättäminen. Kannattaa muistaa, että myös Mooseksen tunnustekojen sarjassa tärkein oli karitsan veren sively oven kamanoihin, minkä johdosta tuhoojaenkeli säästi niiden ovien takana oleskelevien esikoisten hengen. Silloin Mooseksen kautta tullut Jumalan sana toi kuolemaan tuomituille elämän. Nyt Matteus tuo esiin Jeesuksen vallan antaa kuolleellekin elämän. Eli Jeesus on Moosestakin suurempi.

Huomiota kannattaa kiinnittää myös evankeliumikirjan rakenteeseen, sillä Jeesuksen suuren vallan osoittamisten jälkeen Matteus todellakin kertoo luvussa 10 sekä apostolien nimet että antaa heille tehtävän julistaa evankeliumia Israelin kansalle. Koko evankeliumikirjan lopulla Jeesus kuoleman voittaneena antaa apostoleilleen käskyn mennä vieläkin laajemmalle alueelle eli kaikkeen maailmaan julistamaan evankeliumia, sillä hänen valtansa alle kuuluu nyt niin taivas kuin maakin.

Koska päivän evankeliumi on otettu nimenomaan Matteuksen evankeliumista, saarnassa kannattaneekin keskittyä pohtimaan, mihin laajempaan yhteyteen Matteus evankeliumikirjassaan liittää kuolleesta herättämisen sekä myös verenvuototautia sairastaneen naisen parantumisen. Näin siitä syystä, että Matteuksen korostus on aivan muualla kuin Markuksella ja Luukkaalla. Kun vertaa samasta tapauksesta kertovia Markuksen ja Luukkaan kuvauksia Matteuksen kerrontaan, ero tuntuu jopa häkellyttävän suurelta. Matteuksen tyyli on lakoninen: hän ohittaa nopeasti yksityiskohdat ja keskittyy vain lopputulokseen, kun taas Markuksen ja Luukkaan kuvaukset suorastaan vilisevät yksityiskohtia.

Matteus tahtoo evankeliuminsa alkupuolella nopeasti, kootusti ja hallitusti todistaa lukijoille, että Jeesus on Messias, ainoa todellinen Kuningas. Siksi hän ei näe tarpeelliseksi puhua nimistä tai yksityiskohdista eikä edes 12-vuotiaan lapsen sairauden kehittymisessä. Hänelle on tärkeintä, että näemme Jeesuksen olevan kaikkivaltias, joka voi muiden tunnustekojen lisäksi myös herättää kuolleita ja antaa myös valtansa voimalla käskyn viedä sanomaa hänestä, kuoleman voittajasta, kaikkien kansojen keskuuteen. Tämä lähetystyön näköala eli Jumalan valmistaman pelastussanoman kuuluttamisen tärkeys kaikille kansoille on mukana koko ajan Matteuksen evankeliumin sanomassa.

Muita ajatuksia

Silloin tällöin kuulee sanottavan, että Jeesukseen olisi helpompi uskoa, jos olisi elänyt parituhatta vuotta sitten niillä seuduilla, joissa Jeesus kulki puhumassa ja joissa hän teki ihmeellisiä tekoja.

On vaikea kuvitella suurempaa ihmettä kuin sitä, josta Matteus kertoo: Jeesuksen sanan voimasta kuollut herää eloon, eikä tässä yhteydessä puhuta edes hengellisestä kuolemasta vaan biologisesta.

Kaiken kukkuraksi Matteus kertoo vielä vuosikausia verenvuototautia sairastaneen naisen parantuneen vain Jeesusta koskettamalla. Jos siis olisi ollut mukana todistamassa sellaisia valtavia tapahtumia Kapernaumin kaduilla, niin Jeesukseen uskominen olisi paljon helpompaa, arvellaan.

Näitä ajatuksia vastaan nousee kuitenkin se, mitä Jeesus sanoo Matteuksen evankeliumissa kaksi lukua myöhemmin eli jakeissa Matt. 11:20-24: ”Sitten Jeesus alkoi soimata niitä kaupunkeja, joissa hän oli useimmat voimatekonsa tehnyt, siitä etteivät ne olleet tehneet parannusta:
‘Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Betsaida! Jos teidän kaduillanne tehdyt voimateot olisi tehty Tyroksessa tai Sidonissa, niiden asukkaat olisivat jo aikoja sitten verhoutuneet säkkiin ja tuhkaan ja kääntyneet. Minä sanon teille: Tyros ja Sidon pääsevät tuomiopäivänä vähemmällä kuin te. Entä sinä, Kapernaum, korotetaanko sinut muka taivaaseen? Alas sinut syöstään, alas tuonelaan saakka! Jos sinun kaduillasi tehdyt voimateot olisi tehty Sodomassa, se olisi pystyssä vielä tänäkin päivänä. Minä sanon: Sodoman maa pääsee tuomiopäivänä vähemmällä kuin sinä.’"

Sodomaa pahempaa paikkaa tuskin voi Raamatun sivuilta löytää, ja senkin Jeesus asettaa Kapernaumin edelle. Näin siitäkin huolimatta, että Kapernaum sai olla todistamassa useampia Jeesuksen tekemiä tunnustekoja kuin mikään muu yksittäinen kaupunki.

Edes kuolleen herättäminen ja monien sairaiden parantaminen ei siis riittänyt näille ihmisille. On vaikea kuvitella, mitä muuta Jeesuksen olisi pitänyt tehdä saadakseen ihmiset vakuuttumaan siitä, että häneen kannattaa uskoa että hänen luonaan on todellinen ja ikuinen elämä.

Silloin Jeesusta lähestyi muuan nainen, jota kaksitoista vuotta oli vaivannut verenvuoto. Hän tuli Jeesuksen taakse ja kosketti hänen viittansa tupsua. Hän näet ajatteli: "Jos vain saan koskettaa hänen viittaansa, minä paranen." (Matt. 9:20-21)

Jeesus usein sairaita parantaessaan kosketti heitä. Ehkäpä juuri siitä syystä tämä 12 vuotta sairastanut nainen tahtoi koskea Jeesuksen viittaan. Koskettaminen ei tietenkään sinänsä ollut syy, joka sai naisen parantumaan, vaan hänen luottamuksensa Jeesuksen valtaan parantaa sairaus.

Naisen vaivana oli verenvuototauti, joka tarkoitti kuukautisvuotohäiriötä. Juutalaisessa yhteiskunnassa vaiva oli erityisen hankala, koska vuodon aikana nainen oli uskonnollisessa mielessä epäpuhdas. Vaivan vuoksi saattoi käydä myös niin, että  hänen takiaan myös muut samassa taloudessa asuvat tulivat epäpuhtaiksi eivätkä voineet osallistua jumalanpalveluselämään. Tarkemmin Mooseksen lain säädöksistä tästä taudista ja siitä, millä tavoin vuodosta kärsivä teki myös toisten elämän hankalaksi, voi lukea jakeista 3. Moos. 15:25-30.

Matteuksen kuvaus tapahtumasta antaa viitteen Jeesuksen asusta. Siinähän kerrotaan, että hänen viitassaan oli tupsu, niin kuin juutalaisen miehen asuun kuuluikin. Viitan tupsusta säädetään Mooseksen laissa: "Herra sanoi Moosekselle: 'Käske israelilaisten tehdä viittansa kulmiin tupsu ja sitoa jokaiseen tupsuun sinipunainen lanka. Näin on tehtävä sukupolvesta toiseen. Teillä tulee olla tällaiset tupsut, jotta niitä katsoessanne muistaisitte kaikki Herran käskyt ja täyttäisitte ne. Silloin ette antaudu sydämenne ja silmienne mielihalujen valtaan, kun ne viekoittelevat teitä luopumaan minusta'" (4. Moos. 15:37-39). Juutalaisen miehen viitassa oli neljä kulmaa, joten tupsujakin oli neljä. Näin maininta Jeesuksen viitan tupsusta kertoo siitä, että Jeesus myös tässä suhteessa täytti Mooseksen lain käskyn. Mutta viittaus tupsuun sisältää toisenkin ulottuvuuden.

Jeesus oli Vuorisaarnassa sanonut: "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat." Tupsu Jeesuksen viitassa oli muistutus Jumalan laista. Niinpä naisen ajatus koskettaa Jeesuksen tupsua oli myös vetoamista siihen, että Jeesus pitää kiinni lupauksistaan eli toimii lain edellyttämällä tavalla.

Luottamus Jeesuksen kykyyn ja haluun auttaa toi avun. Nainen tuli terveeksi. Vuoden 1992 käännöksessä on tässä jakeessa alaviite, joka kertoo, että Jeesuksen sanat voidaan ymmärtää myös: "Uskosi on pelastanut sinut." Alkuteksti tarkoittaa myös sitä, että usko on tehnyt naisen ehyeksi, kokonaiseksi. Pelastus tietenkin tarkoittaa juuri sitä, että moniin suuntaan revitty ihminen saa oikean suhteen Jumalaan, joka on hänet luonut. Silloin myös elämä eheytyy ja ihmisestä tulee tässä mielessä terveempi. Siksi pelastuminen ja terveeksi tuleminen liittyvät yhteen. Ihminen on terve, kun hänen suhteensa Jumalaan on kunnossa, vaikka hän kärsisikin ruumiillisista vaivoista. Ehkäpä juuri näistä syistä Jeesus vastasi naiselle tavalla, joka voidaan ymmärtää kahdella tavalla. Tärkeintä on, että nainen oli hädässään osannut turvautua häneen, jolla on todellinen valta auttaa ihmistä myös ikuisessa mielessä.

Verenvuototautia sairastava nainen oli etsiytynyt Jeesuksen seuraan, kun tämä oli ollut matkalla synagogan esimiehen kotiin. Pysähdys oli merkinnyt isälle ajan menetystä ja ylimääräistä tuskaa. Mutta lopulta Jeesus saapui miehen kotiin, jonne oli ilmaantunut jo huilunsoittajia ja muita surijoita. Ammattisurijoiden palkkaaminen kuului tuon ajan tapoihin niin olennaisesti, että jopa köyhimmät perheet tekivät niin. Englantilaisen tutkijan Richard Francen mukaan minimivaatimuksena oli vähintään kaksi huilunsoittajaa ja yksi itkijänainen. Synagogan esimiehen talossa surijoita näytti olleen enemmän.

Jeesus ei kuitenkaan osallistunut perheen suruun, vaan alkoi ajaa väkeä ulos. Hänen mukaansa tyttö vain nukkui. Kuitenkin edellä oli käynyt ilmi, että sairas tyttö oli todella kuollut. Ei siis ihme, että Jeesukselle naurettiin. Jeesus oli puhunut vertauskuvallisesti. Hänelle tytön biologinen kuolema ei ollut muuta kuin unta, josta hänellä on valta herättää ihminen, kun hän tahtoo. Häädettyään väen ulos hän meni tytön luo ja herätti tämän kuolleista.

Synagogan esimiehen tyttären tapaus on ensimmäinen evankeliumeissa kerrottu kuolleista herättäminen. Samasta tapauksesta kertovat myös Markus ja Luukas, joiden kerronnasta käy ilmi, että tytön luo menivät Jeesuksen lisäksi Pietari, Johannes ja Jaakob. Kuitenkaan Matteus ei tälläkään kertaa tavoilleen uskollisena ole kiinnostunut yksityiskohdista. Tärkeintä on välittää lukijoille tieto siitä, että Jeesuksella on valta herättää kuolleitakin. Sellainen teko ei tietenkään jäänyt vaille huomiota, vaan tapauksesta kerrottiin alueella laajalti, toisin sanoen tieto Jeesuksesta ja hänen vallastaan ei jäänyt vain pienen piirin omaisuudeksi, vaan moni tuli siitä osalliseksi. Siitäkin huolimatta niin kovin harva tahtoi tulla hänen auttamakseen myös ikuisessa mielessä.

Miten lienee meidän laitamme? Etsimmekö mekin Jeesukselta vain ajallisia lahjoja, vai tahdommeko me hänen tulevan meille myös siksi, mitä hän todella on: syntiemme Sovittaja ja myös maailmankaikkeuden Hallitsija?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Arvostamme asiallisia kommentteja ja asiallista keskustelua.
Kommentit tulevat näkyviin tarkistuksen jälkeen :)