torstai 19. tammikuuta 2017

Usko puhdistui – miten kävi juutalaisten juurien?

Jerusalemin Christ Church on Lähi-idän vanhin
protestanttinen kirkko, jossa kokoontuu ainutlaatuinen
messiaanista juutalaisista ja kristityistä muodostuva seurakunta
Uskonpuhdistuksen merkkivuonna katsomme taaksepäin ja tutkimme, millainen tie on takanamme.  Kysymme, miltä uskonpuhdistus näyttää messiaanisen juutalaisen näkökulmasta.

Syksyllä Suomeen luentomatkalle saapuva Richard Harvey on uskomme juuret tunteva mies. Harvey syntyi natsi-Saksasta paenneeseen sukuun Lontoon juutalaisyhteisöön. Teinivuosina hän tutki Raamattua ja löysi sieltä ennustukset täyttävän Messiaan. Harveystä tuli innokas Jeesuksen seuraaja ja todistaja. Perhe yritti houkutella poikaa palaamaan synagogaan, kun taas kristityt patistivat unohtamaan menneet. Heidän mielestään Richard ei enää ollut juutalainen vaan kristitty. Messiaanisen teologian tutkijana työskentelevän Harveyn tutkimustyön keskeiset kysymykset alkoivat kiteytyä: Miten elää samaan aikaan Jeesuksen opetuslapsena ja juutalaisena? Mitä on messiaaninen juutalainen teologia? Miten rakentaa keskustelua juutalaisuuden ja kristinuskon välille?

Harvey tunnustaa edelleen rakastavansa suuria kysymyksiä. Niihin vastaamiseen tarvitaan sukupolvien työ. Parhaillaan hän kirjoittaa kirjaa Martti Lutherin ja juutalaisuuden suhteesta ja on perheensä taustan vuoksi kiinnostunut Lutherin juutalaisvastaisten kirjoitusten perinnöstä. Harvey on pohtinut Lutherin tekstien roolia juutalaisten kansanmurhan innoittajana.
- Haluaisin nähdä kristittyjen Euroopassa ja erityisesti Saksassa oikaisevan Lutherin julistamia valheita ja korjaavan suhteensa juutalaisiin katumuksen ja sovinnon hengessä. Tätä tarvitaan, jotta luterilaiset voisivat tänäänkin kertoa juutalaisille ilosanoman, Harvey sanoo.

Saksan protestanttisten maakirkkojen yhteenliittymä (EKM) antoi hiljattain julkilausuman, jossa se sanoutuu irti juutalaisten evankelioimisesta.
- Evankeliumi on sama Israelille ja kaikille kansoille. Israelin Jumala on ilmaissut Israelin Messiaassa pelastuksen koko ihmiskunnalle. Tämä on tapahtunut ja tapahtuu edelleen Jumalan suunnitelman mukaan, kommentoi lausumaa juutalaisten evankeliointiin keskittyvän Jews for Jesus -järjestön tutkijana toimiva Harvey.

Harvey muistuttaa meidän olevan osa Jumalan suurta pelastavaa työtä, joka etenee vaiheittain:
- Luominen, Aabrahamin valinta siunauksen kanavaksi kaikkia ihmisiä varten, lunastus Jeesus Messiaan kuoleman ja ylösnousemuksen kautta, kansojen luvun täyttyminen ja lupaus koko Israelin pelastuksesta, kaiken ennalleenasettaminen, kerran luotava uusi taivas ja uusi maa, luettelee Harvey suuren suunnitelman vaiheita.

Harveyn mielestä lausunnossa aivan oikein tuomitaan juutalaisvastaisuus ja nähdään Israelin pysyvä asema Jumalan valittuna kansana. Harvey valittelee, että tämä lausutaan kieltämällä oikeutus kertoa hyvä uutinen Messiaasta ja tehdä kaikista kansoista hänen opetuslapsiaan.
- Tämä työ alkaa Raamatun mukaan ’Israelin kadonneiden lampaiden luota’ (Matt.15:24) ja pitää sisällään Israelin. Jeesus on sekä ’valo, joka valaisee kaikki kansat’ että ’hänen kansansa Israelin kunnia’ (Luuk 2:32). On vaikea nähdä, miten Jeesus voisi olla vain toinen olematta toista, Harvey muotoilee.

Harveyn mukaan Israelin profeetallinen kutsumus voi toteutua, kun Jeesukseen uskovat juutalaiset  alkavat tavoittaa kansoja Jumalan sanalla, sillä profeetta Jesaja sanoo: ”Siionista tulee Herran sana ja Jerusalemista kaikuu Jumalan puhe” (Jes.2:3b). Juutalainen siis tarvitsee evankeliumin, jotta Jumala voi viedä suunnitelmansa päätökseen.

Vuoropuhelua juutalaisten, messiaanisten juutalaisten ja kristillisten näkökulmien välillä edistävä Harvey on kansainvälisesti kysytty opettaja, kouluttaja ja mentori. Mitä hän arvostaa luterilaisessa perinteessä?
- Kunnioitan syvästi Lutherin ja muiden reformaattorien tapaa sanoittaa evankeliumin totuutta. Olemme pelastettuja synneistämme yksin armosta, yksin uskon tähden. Kirjoitukset ovat uskomme auktoriteetti ja meidän tulee turvautua yksin Messiaaseen. Nämä totuudet ovat elintärkeitä meille kaikille, ja ne pitää tuoda julki uudelleen tänäkin päivänä, kiteyttää Harvey.

Richard Harvey toimii muun muassa tutkijana ja
yliopistolehtorina.
Entä jäikö reformaattoreilta jotain huomaamatta? Mitä sokeita pisteitä Harvey näkee luterilaisuuden suhteessa juuriinsa?
- Reformaattorit eivät lukeneet kirjoituksia juutalaisuutta ymmärtävällä tavalla. Tämä johtui usein heidän konfliktistaan katolisen kirkon kanssa. Tämä epäkohta meidän tulee korjata, toteaa Harvey ja jatkaa:
- Haluaisin haastaa luterilaisia miettimään, millä tavalla he voisivat näyttää juutalaisille, että he ovat jättäneet taakseen perustajansa juutalaisvastaisuuden, sanoo Harvey.

Miten luterilainen kristitty voisi sitten oppia lukemaan kirjoituksia juutalaisia juuria kunnioittavalla tavalla? Harvey antaa pohdittavaa mielellään. Hän on tuttu keskustelija mediassa ja kuppiloissa.
- Yksittäisten raamatunkohtien tutkimisen rinnalla lue suurta kokonaisuutta. Tutki, mitä Jeesus ja Uuden testamentin kirjoittajat puhuvat Jumalan suunnitelmien vaiheista alkaen luomisesta ja päättyen Jeesuksen toiseen tulemiseen. Onko Israel, juutalainen kansa, edelleen Jumalan valittu kansa osana tätä kokonaisuutta vai onko tämä tehtävä siirretty kristilliselle kirkolle? Onko Israelilla edelleen paikka Jumalan tulevaisuudensuunnitelmissa? Onko Jeesus edelleen Israelin Messias?

Harveyn mielestä luterilaiselle kristitylle on vaikeaa tarkastella lain ja armon suhdetta juutalaisesta näkökulmasta. Harveyn mukaan valtaosa messiaanisista juutalaisista suhtautuu myönteisesti lakiin. He näkevät sen Jumalan ilmoituksena ja suuntaviivana hyvään elämään. Pelastukseen laki ei vie ketään.
- Suurin osa kristillisestä perinteestä suhtautuu lakiin kielteisesti ja asettaa liian vahvasti lain ja armon vastakkain. Sama vastakkainasettelu on kuultavissa myös uuden ja vanhan liiton käsitteiden käytössä, sekä tavassa nähdä juutalaisuus ja kristinusko toistensa vastakohtina, Harvey kuvaa näkökulmien eroja.

Jos lakia ei tarkoitettu pelastamaan ketään, vaan näyttämään tietä hyvään elämään, niin fariseukset ja monet muut ryhmittymät ilmeisesti sitten väärinkäyttivät lakia? Jälleen kerran Harveyn näkökulma haastaa perusteellisesti:
- Tämä on protestanttien ajatus fariseuksista, mutta se ei ole oikea juutalaisten ja kristillisten lähteiden lukutapa. Tulkinta nousee ennemminkin siltä pohjalta, kuinka Luther reagoi roomalaiskatolisiin, joita hän kuvasi juutalaisvastaisilla käsitteillä. Taustalla vaikuttaa Lutherin negatiivinen käsitys laista. Luther puhui voimakkaasti katolista ansio-oppia vastaan ja tulkitsi Paavalin kirjeitä reformaation historiallisesta tilanteesta käsin. Uusi Paavali-tutkimus korjaa tätä lähestymistapaa, mutta suurimmaksi osaksi luterilainen teologia ei ole vielä sisäistänyt asiaa.

Mihin messiaanisen juutalaisen mielestä Jeesusta tarvitaan? Harveyn mukaan juutalaisessa ajattelussa pelastus on laajempi ja kokonaisvaltaisempi asia kuin pelkkä henkilökohtaisten syntien anteeksianto, joka on sille liian yksilökeskeistä, sisäistä ja hengellistä. Juutalaiselle pelastus on vapautusta, ennalleen asettamista ja muuttumista, joka käsittää niin persoonallisen tason kuin sosiaalisen, poliittisen, ympäristöä koskevan ja kosmisen ulottuvuuden.
- Raamattu ei erota näitä Jumalan hallintavallan ulottuvuuksia vaan puhuu niistä yhdessä, sanoo Harvey. Lutherin regimenttioppi edustaakin hänelle liian dualistista raamatuntulkintaa.
- Jeesus perusti valtakuntansa kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta. Tämä kuningaskunta muodostuu ennalleen saatetusta Israelista ja muista kansoista, sanoittaa Harvey Messiaan merkitystä.

Millaisena Harvey näkee luterilaisten ja messiaanisten juutalaisten suhteen?
- Näyttää ilmeiseltä, että monet luterilaiset tarvitsevat vielä lisää tietoa tästä nuoresta ja pienestä liikkeestä. Ovatko Lutherin pahimmat pelot toteutuneet? Ryhmä Jeesukseen uskovia juutalaisia haastaa kirkkoa ja sen opetuksia ei vain säilyttämällä etnisen ja kulttuurisen identiteettinsä juutalaisina vaan myös siten, että he eivät näe ristiriitaa juutalaisen lain noudattamisen ja maailmanlaajaan Kristus-ruumiiseen kuulumisensa välillä. Samaan aikaan kun ns. uusi Paavali-tutkimus ja vielä sitä uudempi ”Paavali juutalaisuudessa” -tutkimussuunta puolustavat ensimmäisten Jeesuksen seuraajien elämän, uskon ja käytäntöjen juutalaisuutta, kirkolle näyttää omassa piirissään olevan liian rohkea askel sallia tällaista samastumista juutalaisiin ja juutalaisuuteen. Lisäksi, juutalaisille ja messiaanisille juutalaisille Lutherin juutalaisvastainen perintö nousee esteeksi evankeliumin totuuden ymmärtämiselle – evankeliumin, jonka puolesta luterilaisuus seisoo, Harvey pohtii.
- Juhlavuoden kunniaksi monet ryhmittymät ovat antaneet lausumia, joissa irtisanoudutaan Lutherin näkemyksistä ja niiden vaikutuksista, mutta paljon olisi vielä tehtävää teologian alueella ja ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Soisin niin mielelläni perheeni kuulevan jotakin todellisia hyviä uutisia tämän juhlavuoden aikana. Soisin, että messiaaniset ystäväni voisivat tietää olevansa tervetulleita luterilaisiin kirkkoihin ilman että heitä syytettäisiin lakihenkisyydestä tai ”juutalaistamisesta” jos he säilyttävät aineksia juutalaisesta elämästä ja käytännöistä. Uskallan sanoa, että kirkolle, jonka sanomassa armon olemus ja lain ongelmallisuus ovat niin vahvasti keskiössä, tässä on vielä tekemistä, Harvey esittää.
- Kuitenkin, positiivisella puolella luterilaisilla on annettavaa messiaanisille juutalaisille liittyen evankeliumin luonteeseen, vapauteen jonka se tuo, ja Kristuksen ruumiin maailmanlaajaan olemukseen. Erityisesti Israelissa/Palestiinassa luterilaiset voivat olla saattamassa alueen jakautuneita kansoja keskinäiseen uskonyhteyteen kunnioittamaan Kristusta kirkon ja kaikkien kansojen Herrana, uskoo Harvey, ja antaa tunnustusta palestiinalaispiispa Munib A. Younanille:
- Messiaanisilla juutalaisilla on paljon opittavaa siinä, miten hän tuo konfliktin keskellä esiin oikeudenmukaisuuden, rauhan ja sovinnon haastetta.

Tällä hetkellä tapahtuu paljon eri yhteyksissä: Harvey näkee muutosta erityisesti holokaustin jälkeisissä juutalaisten ja kristittyjen suhteissa Euroopassa, messiaanisen liikkeen kasvussa Israelissa ja Yhdysvalloissa sekä lisääntyvässä teologisessa ja raamatullisessa ymmärryksessä koskien Jeesusta, Paavalia ja alkukirkkoa sen aikaisessa juutalaisessa kontekstissa. Vie sukupolvien ajan, ennen kuin uusi tieto on siirtynyt yliopistoista pastoreille ja seurakuntiin, mutta tällä hetkellä myös monet tavalliset seurakuntalaiset ovat innokkaita oppimaan lisää. Pakanakansat on oksastettu jaloon oliivipuuhun osaksi Israelin ”kansainyhteisöä” (Room.11:17-24). Israel ja muut kansat tulevat yhdeksi Messiaassa. Jeesus on ruumiissaan jo tehnyt sovinnon ja tuonut rauhan ja yhteyden, luonut ”yhden uuden ihmisen” (Ef. 2).
- Näinä päivinä on hyvin mielenkiintoista elää Jeesusta seuraavana juutalaisena, Harvey sanoo.

Huikean näyn realisoituminen on vielä kesken. Messiaanisen juutalaisuuden elpyminen kuitenkin ennakoinee Jumalan tekoja aikojen lopulla Israelin pelastamiseksi ja koko kirkon uudistumiseksi. Tämä Jumalan työ voi ruokkia ja ravita myös meitä luterilaisia kristittyjä.


Juurenpäitä etsimään – lukuvinkkejä pohtijalle

Jer. 31:31-37; Mitä tämä raamatunkohta kertoo uudesta liitosta ja Jumalan suhteesta Israelin kansaan?
Luukas 2:29-32; “Yeshua is a light to give light to the nations and the glory of his people Israel.”
Room. 9-11, “The restoration of Israel”


Harveyn takatasku

Kristittyjen tekemiä tulkintoja, joiden uudelleen tarkasteluun Harvey haastaa: 
  • juutalaisuus on uskonto, joka perustuu hyviin tekoihin ja ansioon
  • juutalaisuus ei ratkaissut Paavalin syyllisyysongelmaa
  • vanhurskaus yksin uskosta oli kristittyjen uusi oivallus
  • Paavalin huomion kohteena oli yksilön suhde Jumalaan
  • Paavalilla usko korvasi teot
  • Paavalille laki ja armo olivat toisilleen vastakkaiset asiat


Richard Harvey vierailee Suomessa viikolla 47 ja osallistuu Israel-Raamattupäiville Raamattuopistolla 24.-26.11.2017. Seuraa ilmoittelua Kylväjä-lehdessä ja netissä.Tule kysymään marraskuussa Harveylta, miten hän perustelee näkemyksensä!

Kuuntele myös Richard Harveyn puolen tunnin mittainen englanninkielinen esitys:
What’s New about the New Perspective on Paul?
Täältä löytyvät esityksen diat:


Kuka Richard Harvey?

  • syntyi 1958 Lontoossa, naimisissa Monican kanssa, kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta
  • perusti 1979 Lontoossa messiaanisen seurakunnan, jonka lähetystyöntekijänä juutalaisten parissa useissa Euroopan maissa 1982-1991
  • teologian ja uskontotieteen (Bristol University), pedagogiikan (Bristol Polytechnic) sekä missiologian ja kulttuurienvälisen tutkimuksen tutkinnot (All Nations Christian College, 1982)
  • Master of Arts, pääaineena heprea ja judaistiikka (University College, 1992)
  •  Jews for Jesus -järjestön Iso-Britannian maajohtaja (vuodesta 1992)
  • yliopistonlehtori, (All Nations Christian College, vuodesta 1997)
  • palkittu väitöskirja Mapping Messianic Jewish Theology (Paternoster/Authentic Media, 2009), ensimmäinen kattavasti messiaanista juutalaista teologiaa määrittelevä tutkimus.
  • vanhempi tutkija Jews for Jesus -järjestössä vuodesta 2011
  • toiminut presidenttinä kansainvälisessä messiaanisen juutalaisuuden verkostossa (The International Messianic Jewish Alliance, IMJA), nykyisin verkoston varapresidentti
  •  lukuisia jäsenyyksiä ja luottamustoimia messiaaniseen juutalaisuuteen liittyvissä yhteyksissä kuten messiaanisen juutalaisuuden ja katolilaisuuden dialogiryhmä, Helsinki Consultation on Jewish Continuity in the Body of Christ ja Jerusalemissa toimivan Caspari-keskuksen neuvoa-antava hallitus
  • jakaa luentoja ja materiaaleja sivuillaan www.mmjt.euc. Väitöskirja tilattavissa osoitteesta http://www.mappingmessianicjewishtheology.eu/
  •  harrastaa perhe-elämää, musiikkia, kuntosalia, antikvariaatteja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Arvostamme asiallisia kommentteja ja asiallista keskustelua.
Kommentit tulevat näkyviin tarkistuksen jälkeen :)