sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Henri Oksasen puhe Lähetyksen Kesäpäivillä Raahessa 17.6.2017

Raahen museon pitkäaikainen johtaja Eija Turunen on usein kertonut raahelaista tarinaa vuodelta 1876 Durchmanin varustamon purjealus Iriksen vesillelaskutapahtumasta. Nämä laivojen vesillelaskut tällaisessa pienessä merenrantakaupungissa olivat vanhan tavan mukaan melko isoja yleisötapahtumia, ne kokosivat suuren joukon kaupunkilaisia pällistelemään toimitusta jo ihan pelkästä mielenkiinnosta. Nämä tilaisuudet eivät olleet ainoastaan juhlallisia toritapahtumia vaan niihin liittyi myös yksi hyvin konkreettinenkin seikka. Nimittäin tilaisuuksien kiinnostavuutta vahvisti myös se, että näissä vesillelaskuissa käytettyä lipeää saattoi keräillä jälkeenpäin pesuaineeksi oman talon tarpeisiin.

Tarina kertoo, että tuona vesillelaskupäivänä kun Iristä laskettiin vesille, veden pinta oli tavallista matalammalla ja kun laivaa laskettiin soopalla liukastettua tapulipetiä pitkin veteen, kävi niin onnettomasti, että laiva törmäsi pohjaan ja kaatui kyljelleen. Laivan kylki ja emäpuu rikkoontuivat ja laivan kannella olleet muutamat miehet meinasivat pudota mereen.

Ja tässä hieman järkyttävässäkin tilanteessa Durchmanin 5-vuotias Johan poika oli sanonut näin että: ”Niinhän siinä käy, kun meillä kotona ei ikinä rukkoilla”. Tämä lausahdus oli ilmeisesti jäänyt elämään hänen äitinsä mieleen koska perimätiedon mukaan tämän tapauksen jälkeen alettiin Durchmanilla ja muissakin raahelaishuusholleissa pitää ompeluseuroja merimieslähetyksen hyväksi. Tuolloin Raahessa oli jo olemassa ompeluseuroja pakanalähetykselle ja koska tämä kaupunki oli pieni, niin päätettiin molemmat kohteet sekä merimiehet että pakanat hoitaa samoissa seuroissa.

Tämä 141 vuotta sitten kotiseuroina alkunsa saanut Raahen merimies- ja pakanalähetyspiiri kokoontuu edelleen viikoittain joka maanantai tuolla seurakuntakodin pienessä salissa klo 18.00. Nyt tosin noin kolme viikkoa sitten jäimme totutun tapamme mukaan kesätauolle mutta joka tapauksessa taas syksyllä jatketaan. Meitä käy piirissä hieman kerrasta riippuen parin kymmenen henkilön aktiivinen joukko. Vaikka se jostakin saattaa tuntua hieman vähäpätöiseltä ja vakiintuneelta peruspiiriltä niin työntekijän näkökulmasta käsin saan nöyrältä paikalta aina yhä uudelleen todeta, että lähetyspiirillä on aivan omanlaisensa erityispaikka ainakin minun sydämessäni. Viikoittain luemme piirissä  kaikki tulleet lähettikirjeet. Esimerkiksi Pirkko Saidin työn kuulumiset ebenezer kodilta tai Ellan ja Jannen uutta intoa ja ihmetystä puhkuvat eloisat kirjeet uudessa elämäntilanteessa kaukana kotoa Jumalan valtakunnan työssä. Nämä kirjeet ja kuulumiset tuovat raikkaan tuulahduksen kansainvälisyyttä siihen sinänsä arvokkaaseen mutta meille melko arkiseen suomalaisen perusluterilaisen kansankirkon arkeen. Pääsemme hetkeksi kirjeiden kautta osalliseksi sitä laajempaa, Kristuksen kirkon maailmanlaajuista verkostoa jossa saamme omalta paikaltamme olla yhtenä pienenä lenkkinä.

Rippileirillä, lähetystyön tunnilla minulla on tapana opettaa nuorille kuulijoille että lähetystyö on jokaisen seurakuntalaisen tehtävä. Työssä tarvitaan lähtijöitä, eli niitä jotka lähtevät työhön kaukaisille maille, luopuen usein länsimaisesta hyvinvoinnistamme joskus hyvin alkeellisiinkin olosuhteisiin. Syy siihen miksi olen rohkaistunut puhumaan juuri lähetystyöstä jokaisen seurakuntalaisen tehtävänä, johtuu oikeastaan siitä, että usein juuri lähetystyöntekijät vierailuillaan muistuttavat minua, että myös lähettäjän rooli on hyvin tärkeä lähetystyössä. Tarvitaan aina myös lähettäjiä, taloudellisen tuen mahdollistajia, esirukoilijoita työn puolesta. Lähetyskentillä tarvitaan tunnetta siitä, että työ ei ole ainoastaan lähettien omaa yksinäistä puurtamista vaan että sillä työllä on paitsi Kristuksen antaman kaste- ja lähetyskäskyn missio myös konkreettinen kristittyjen tukijoukko kotimaassamme joka myötäelää, hengittää ja on läsnä siinä työssä jota he tekevät.

Ja mitäpä me täällä muuta tekisimme kuin antaisimme kätemme ja taitomme käyttöön siinä työssä jossa itse Kristus kutsuu ihmisiä yhteyteensä. Eläkkeellä olevaa Pattijokista kolleegaani Juhani Pyhtilää siteeraten meillä täällä Raahen alueella on tapana ollut todeta, että lähetyskäsky ei kuulunut että jääkää ja istukaa vaan nimenomaan Jeesus kehoitti, että Menkää ja Tehkää. Ja ainakin siihen tekemisee meillä on täällä seurakunta-arjessa olemassa hyvät mahdollisuudet ja resurssit olla tukena sille työlle.
Tämä voi kuulostaa ehkä liiankin juhlalliselta, enkä tahdo sitä väärällä tavalla liiaksi korostaa mutta tahdon kiitollisena todeta, että tämän tilaisuuden juontopari, Ella ja Janne ovat meille raahelaisille olleet ikäänkuin rukousvastauksia. Usein olen työssäni kuullut huokauksia siitä, että kumpa lähetystyö edelleen tavoittaisi nuoria ja uusia työntekijöitä. Me raahelaiset koemme kyllä olevamme siunattuja siinä, että olemme saaneet nuoret lähtijät Kylväjän kautta tehtävään työhön. Haluamme olla omalta paikaltamme tukemassa ja mahdollistamassa sitä työtä.

Teille kentälle palaavat lähetystyöntekijät tahdon tähän loppuun nostaa esille Raamatun jakeet Paavalin kirjeestä Roomalaisille.

Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään". Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat. Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".

Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Onhan kirjoitettu: kuinka ihanat ovat ilosanoman tuojan askelet! (Paavalin kirje roomalaisille 10: 11-15)


Siunattuina ja iloisin mielin siis menkää ja tehkää. Tietäkää levosta käsin, että teidän ei tarvitse kokea tekevänne työtä yksin vaan teillä on lähettäjien joukko rukouksin kantamassa työnne taakkoja ja haasteita yhdessä kaikkivaltiaan tiettäväksi. Itse Kristus tietänne johtakoon. Aamen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Arvostamme asiallisia kommentteja ja asiallista keskustelua.
Kommentit tulevat näkyviin tarkistuksen jälkeen :)