keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Järven kiertämistä Malesiassa


Lähetysteologi Jukka Norvanto osallistuu parasta aikaa Malesiassa pidettävään Raamatunlukijain liiton kansainvälisen järjestön Scripture Unionin 150-vuotisjuhliin Suomen Raamatunlukijain liiton edustajana. Kokousmatka alkoi muutama päivä sitten pienillä vastoinkäymisillä:

Jet-lag on tänään vaivannut huonosti nukutun lentokoneyön jälkeen. Onneksi tänään ei ollut vielä virallista ohjelmaa, vaan saatoimme tutustella ympäristöön, tapaani kuluvalla nololla tavalla tietenkin.



Tänään iltapäivällä kävimme tutustumiskävelyllä ympäristöön. Meidän oli tarkoitus kiertää järvi, jonka rannalla tämä hieno 4 vuotta sitten valmistunut hotelli sijaitsee. Järven ympäri kävely merkitsisi saamiemme tietojen mukaan 3,7 km matkaa ja ajattelimme ehtivämme tehdä sen hyvin ennen päivällistä. Lähdimme liikkeelle klo 16. Kävelimme aluksi järven toista rantaa noin 2 km, menimme pitkän ja leveän sillan yli, ja jatkoimme järven toista rantaa seuraten takaisin päin, mutta vähitellen aloimme ymmärtää, ettei kaikki ole ihan kunnossa. Ylitimme lopulta myös toisen sillan päästäksemme järven alkuperäiselle puolelle, mutta sinne päästyämme aloimme ihmetellä outoja maisemia. 

Niitä pohtiessamme vastaamme tuli mies, jolta kysyimme, mikä mahtaisi olla lyhin tie hotellillemme, ja hän vastasi, että olemme aivan väärällä suunnalla. Hän lupasi näyttää meille jonkin verran matkareittiä. Lähdimme takaisinpäin, ylitimme uudelleen äskeisen pitkän sillan ja lähdimme kävelemään vastakkaiseen suuntaan, jota olimme aikaisemmin kulkeneet, eli samaa reittiä pitkin järven rantaa seuraten. Siinä matkalla mies kertoi olevansa lähtöisin Länsi-rannalta Nablusista ja ihastui, kun sanoin käyneenikin siellä. Hän opiskelee islaminuskoa Malesiassa ja on naimisissa täkäläisen naisen kansa. Siinä matkatessamme puhelimme Israelin maantieteestä, jotain Raamatusta ja Koraanista, kunnes olimme päässeet niin pitkälle, että hän saattoi näyttää saman sillan, jonka yli olimme reilut tuntia aikaisemmin kävelleet ja kehotti sitten lähtemään takaisin sitä reittiä pitkin, jota olimme alkumatkasta kulkeneetkin, jälleen siis vastakkaiseen suuntaan. Vakuutimme nyt osaavamme tien. 

Mies palasi takaisin jatkaakseen alkuperäistä reittiä. Me sen sijaan aloimme olla väsyneitä kuumassa ilmassa kulkemisesta, minunkin paitani oli jo läpimärkä. Kävelimme siis sillan yli ja onnistuimme ostamaan suuren pinkin värisen moskeijan lähellä sijaitsevasta automaatista kaksi vesipulloa. 

Matkatoverini oli jo pariin kertaan sanonut, että hänellä on puhelimessa hätänumero, johon voi soittaa tarvittaessa. Itse en ollut siihen valmis, kun tuntuisi nololta paljastaa hotelliväelle huono suunnistustaitoni. Siinä asioita punnitessamme huomasin, että toinen kenkäni oli hajonnut. Koko kanta oli katkennut ja sisältö pursusi sen sisältä. Olinkin ihmetellyt, miksi kävely tuntuu niin oudolta. Kengän särkyminen oli kuitenkin minulle onni, sillä sen varjolla saatoin soittaa Kirsin antamaan numeroon ja pyytää jotakuta hakemaan meidät, kun kenkäni on särkynyt. Puolisen tuntia odottelimme kyytiä, ja sinä aikana sadepilvet ja ukkonen alkoivat lähestyä. Ensimmäiset pisarat putoilivat maahan, kun auto lopulta saapui hakemaan meitä. Pian sen jälkeen satoikin jo rankasti. Hotelliin pääsimme klo 18.40.

Eksymisen syykin selvisi lopulta. Järvi ei olekaan pyöreä vaan moniulokkeinen, mistä syystä ensimmäisen kerran sillan ylitettyämme aloimmekin seurata lahden rantaa, joka vei kauemmaksi kohteestamme. 

Ei sitä uskoisi, että järven rannalla ikänsä asunut ihminen, voi eksyä silloinkin, kun pitää vain kiertää järvi, vieläpä hyväkuntoista asfalttitietä kulkien!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Arvostamme asiallisia kommentteja ja asiallista keskustelua.
Kommentit tulevat näkyviin tarkistuksen jälkeen :)