perjantai 17. marraskuuta 2017

Saarnaajakoulutettavista saarnaajiksi


Lähettimme Etu-Aasiasta kirjoittavat:

Keväällä mietimme, miten seurakunnat selviävät kesän yli pappien kotimaanjaksojen ja lomien takia. Syksyn tullen saatoimme todeta, että Jumalan armosta hyvin selvisivät. Toki joka seurakunnassa osallistujamäärät vähenivät talviaikaan verrattuna, mutta aina oli ainakin pieni joukko jumalanpalveluksissa ja raamattupiireissä. Kesäaika tiivisti seurakuntien yhteyksiä Peshteran seurakunnan papin lomittaessa Izmirin ja Istanbulin seurakunnissa. Seurakuntalaiset myös tekivät vierailuja toisiin seurakuntiin tutustuen toisiinsa. Istanbulissa keskeisessä osassa olivat saarnaajakoulutettavat, jotka toimittivat sanajumalanpalveluksia. Yksi heistä kävi näissä merkeissä myös Izmirissä.
Saarnaajakoulutettavat ovat olleet myös syksyn keskeisin teema monien mielessä. Toinen toistaan tukien ja kannustaen opiskelu ja harjoittelu muuttuu välillä viiden koulutettavan välillä käytäväksi kisaksi ensimmäisestä saarnaajan paikasta. Toisia mustamaalataan ja omia pisteitä yritetään nostaa yllättävällä palvelualttiudella: papille tuodaan tavallista auliimmin kahvia ja papin rouvaa autetaan keittiöaskareissa.  Muut seurakuntalaiset ottavat kantaa myös. Osaa koulutettavista vieroksutaan ja se sanotaan suoraan. Seurakuntalaisten kommentit ovat tärkeitä, mutta samaan aikaan täytyy muistuttaa siitäkin, että Jumala näkee toisin, Hän käyttää meitä monin tavoin vajaita ihmisiä evankeliumin eteenpäin menemiseksi. Raamatusta löytyy onneksi riittävän selvät kriteerit Sanan julistajan virkaan; ketä tahansa ei voida valita.
Näinä viikkoina pastori käy henkilökohtaisia keskusteluja opiskelijoiden kanssa kartoittaen heidän ajatuksiaan omista ja toistensa kyvyistä, mahdollisuuksistaan ja halusta palvella kirkkoa. Monet päivät ja yötkin on mielessä pyörinyt vastuun-kantajapalapeli - kuka sopisi millekin paikalle ja mitä tehdään niiden kanssa, jotka eivät heti löydä paikkaansa palapelissä. Marraskuun lopun kirkkolliskokouksessa on tarkoitus valita 1-2 opiskelijoista virallisesti ”apulaissaarnaajaksi” helpottamaan pappien työtaak-kaa sekä, jos Herra suo, kasvamaan kohti paimenvirassa palvelemista.
 
Toivomme, että seurakuntiemme saarnaajat saisivat kasvaa sopivan kokoisin askelin tehtäviinsä. Tässä maassa ei ole kuin muutama tuhat prostestanttista kristittyä, mutta siihen määrään nähden loppuun palaneita pastoreita on aivan liikaa. Kansan luonteenlaatuun kuuluu rajaton itseluottamus omiin kykyihin. Kun tähän yhdistetään kaitsennan puute, tyystin olemattomat kirkolliset rakenteet ja itseluottamusta ruokitaan usein ulkomailta tulevilla rohkaisun sanoilla ”sinusta tulee vielä jotain”, voivat seuraukset olla ikävät. Toivomme ja rukoilemme, että vastuuseen valittavat kykenisivät ajattelemaan sekä itsestään että toisista kohtuullisesti ja toimimaan Herran Sanan palvelijoina nöyrin mielin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Arvostamme asiallisia kommentteja ja asiallista keskustelua.
Kommentit tulevat näkyviin tarkistuksen jälkeen :)