lauantai 22. syyskuuta 2018

Jeesus antaa elämän

Kylväjän kehittämispäällikkö Hanna Räsänen kirjoittaa viime pyhäpäivän tekstistä:


Kuva: Hira Khadgi.

Raamatun äärellä tapaamme kahdenlaista elämää ja kuolemaa. 

Ruumiillinen elämä on alkuperältään Jumalan lahja ja aikaansaannos. Ensimmäisistä ihmisistä alkaen elämä on ihme. Samaan aikaan meille kerrotaan, että ruumiillisesti väkevinkin on syntymästään saakka samaan aikaan kuollut. Kuollut hengellisesti. 

Tätä todellisuutta on ensikuulemalta vaikea käsittää. Miten kiltein ja kohteliain ihminen voisi olla hengellisesti kuollut?, ihmettelemme. 

Raamatun mukaan ihminen on luonnostaan kuin pimeässä, vailla yhteyttä Jumalaan (Room. 3:23). Mutta Jumala itse voi ja haluaa sytyttää valonsa ihmisen hengen pimeyteen: 

Kasteessa teidät yhdessä hänen kanssaan haudattiin ja herätettiin eloon, kun uskoitte Jumalaan, joka voimallaan herätti Kristuksen kuolleista”, kirjoittaa Paavali Kolossan seurakunnalle ja jatkaa: ”Te olitte kuolleita rikkomustenne vuoksi, mutta Jumala teki teidän eläviksi Kristuksen kanssa” (Kol. 2:12-13). Kaste ja usko herättävät ihmisen eloon hengellisesti. 

Mikä sitten muuttuu, kun ruumiillisesti elossa oleva herää myös hengessään ja on siten kokonaan elossa? Ei mitään ja samaan aikaan kaikki. 

Ihminen jatkaa elämäänsä kuolevaisen ruumiinsa todellisuudessa epäpuhtain vaikuttimin ja samaan aikaan Pyhä Henki tekee työtään hänessä seurakunnan keskellä Raamatun sanan, rukouksen ja sakramenttien kautta. Kun ihminen hakeutuu näiden ikuisten lahjojen vaikutuspiiriin, ihmisen ja elävän Jumalan yhteys alkaa muuttua toistensa tietämisestä toinen toisensa tuntemiseen. Tämä yhteys synnyttää myös tunnon lähetettynä elämisestä: Olen lähetetty antamaan eteenpäin sitä hyvää, mitä itse olen saanut. 

Kuoleman voittanut Kristus Jeesus elää pyhää elämäänsä jokaisen kristityn sisimmässä. Astumalla sisälle meidän sydämemme sisimpään, hän tarjoaa meille mahdollisuuden astua sisälle siihen läheisyyteen, jossa Jeesus itse elää yhdessä Isä Jumalan kanssa. 

Jumala, joka tuntuu ihmisestä olevan etäämmällä kuin kukaan, on tullut kaikkein likimmäksi ottaessaan Jeesuksessa kannettavakseen meidän kuolevaisen ihmisyytemme. Näin Jumala tarjoaa meille läheisyyden, jossa me samanaikaisesti voimme olla eniten oma itsemme ja eniten Jeesuksen antamasta elämästä osallisia. 

Mutta kokonaan elossa olevakin kuolee biologisessa mielessä kerran. Elämästä luopumisen aika tulee jokaiselle vuorollaan. Kivun ja haikeuden keskellä tarjolla on yli ymmärryksen käyvä Kristuksen rauha. Se vakuuttaa, että kuolema ei ole piste vaan taitekohta uudelle ajalle. Ajalle, jolloin ruumiimme on kuollut ja usko muuttunut näkemiseksi. 

Eikä siinä vielä kaikki. Jeesuksen ansiosta meille annetaan kerran myös uusi ylösnousemusruumis, joka ei koskaan kuole. 

Jeesus todella antaa elämän.

Kirjoitus on ilmestynyt aikaisemmin hartauskirjoituksena Länsi-Saimaan sanomissa 13.9.2018.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Arvostamme asiallisia kommentteja ja asiallista keskustelua.
Kommentit tulevat näkyviin tarkistuksen jälkeen :)